Tapahtumien muistiot

<< Palaa
08

Tampereen keskuspaloasemassa yhdistyy kauneus ja tehokkuus

– On irti punakukko, taas ylös joka ukko! Tampereen keskuspaloasema toivotti Tampereen Suomalaisen Klubin Klubinaiset lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan paloasemaan ja sen toimintaan. Palomiesten vakavailmeinen kuoro Tulikukot herkisteli ensin laulamalla Neiti Kesäheinälle, mutta kohta mentiin jo täysillä tulta päin joka ukko. Vauhdikkaan menon jälkeen oli sitten aikaa aatteisiin valmiuspäällikkö Markku Lehtosen komennossa. Kolme ruusuketta ja tammenlehvät virkatakin olkapäillä herättivät sen verran kunnioitusta, että 17-henkinen naisporukka kuunteli kiinnostuneena.

– Tampere sai vakinaisen palokuntansa vuonna 1898. Paloasemaa ei vielä ollut, vaan palohevoset kököttivät kärryineen Puutarhakatu 6:n pihassa. Tilat osoittautuivat välittömästi ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi, ja jo 1903 uudelle paloasemalle olikin varattu tontit Satakunnankadulta. Paloaseman rakentaminen alkoi kesällä 1907 ja aseman piti olla valmis jo kesäkuussa 1908, mutta rakennustyömaalla jouluaattona 1907 riehunut tulipalo viivästytti töitä niin, että uudelle paloasemalle päästiin vasta syyskuussa 1908, Lehtonen kertoo historiaa.

Kauniin ja silti erittäin tarkoituksenmukaisen jugend-tyylisen paloaseman on suunnitellut tamperelaissyntyinen arkkitehti Wivi Lönn, joka voitti paloaseman suunnittelusta järjestetyn arkkitehtikilpailun. Tuomaristo arvioi Lönnin työn ylivoimaiseksi, persoonalliseksi ja uudenlaiseksi. Voitto oli kova pala miehille. Naisethan olivat tuohon aikaan vielä kummajaisia arkkitehtiopiskelijoina, Wivi Lönnkin  kirjoittautui erityisluvalla oppilaaksi Tampereen Teollisuuskoulun rakennusosastolle. Paloasemaa on myöhemmin laajennettu ja remontoitu. Paloautojen korvatessa hevoset 1920-luvulla, kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli paloautoille tallit ja lisäsi rakennukseen yhden kerroksen miehistötiloiksi. Taito Uusitalon piirtämä punatiilinen lisärakennus valmistui 1982, jonka jälkeen myös vanha puoli remontoitiin. Kaikki tehtiin Wivi Lönniä kunnioittaen.

Jos paloasemaa ei muusta tunnista paloasemaksi, niin tornista.

– Tornilla oli kaksi tärkeää tehtävää, tornissa kuivatettiin paloletkut ja siellä seisoi palovartija tarkkailemassa ympäristöä. Vaikka torneissa ei enää letkuja kuivata, rakennetaan uusiinkin paloasemiin edelleen torni. Se on perinne, Lehtonen sanoo.

Mielenkiintoinen yksityiskohta paloasemalla on myös pääportin molemmin puolin sijaitsevat "koloset". Niissä seisoi aikoinaan vartija. Nykyään ne voisivat toimia rangaistuskoppina pöljäilijöille, Lehtonen pohtii puolitosissaan.

Pelastuslaitoksen toiminta on muuttunut paljon sitten ensimmäisen palokunnan. Yksi viime aikoina paljon keskustelua herättänyt asia on ollut hätäkeskuksien toiminta. Hätäkeskus oli ennen osa pelastuslaitosta, nyt sen hoitaa valtio ja toiminta siirrettiin Poriin. Päivystäjiltä ei voida enää vaatia paikallistuntemusta, koska alueet ovat niin isoja. Perusteluna on tekniikka, jonka avulla työ voidaan hoitaa periaatteessa vaikka Espanjan aurinkorannoilta. Lehtosen mukaan tämä on hyvä muistaa, kun tilaa esimerkiksi sairasautoa:

– Ei voi enää sanoa, että tähän Tillikan eteen, vaan on tiedettävä osoite. Hälytys on hyvä osata tehdä oikein.  Pelastuslaitoksen WIVI, viesti- ja johtokeskus, toimii nykyisin pelastusyksiköiden paikallisena auttajana. Teemme kriisitilanteissa yhteistyötä mm. kaupungin, poliisin, seurakunnan ja SPR:n kanssa. Esimerkiksi Hämeenkatu 10 tulipalo vaati paljon erilaista ensiapua pelastus- ja sammutustyön lisäksi, kuten lääkkeet, vaatteet, asunnot ja muu kriisiapu.

Hätänumerosta 112 syttyikin hyvä keskustelu. Monet olivat soittaneet hätänumeroon ja kokemuksia oli niin omasta puolesta kuin naapurinrouvankin. Pohdittiin kännykän hyviä ja huonoja puolia, se on nopea, mutta jos olet keskellä korpea, miten annat osoitteen?

– Kännykässä on navigaattori, joka ilmoittaa koordinaatit, mutta hälytyksen tekijä ei välttämättä hädissään tätä muista. Olisi hyvä, jos hälytyskeskus kysyisi tätä, muistutti yksi valveutuneista kuulijoista.

Lehtonen painotti paitsi oikeata hälytyksen tekoa, myös oikeata toimintaa tulipalotilanteessa:

– Jos esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä on savua, älä mene sinne, pysy viileänä, sulje ovi, tiivistä se ja soita 112. Aiemmin palokuolemia oli vuodessa keskimäärin sata. Viime vuosina luku on ollut alle sadan, ja vuonna 2013 palokuolemia oli 51.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloautoilla oli viime vuonna lähtöjä runsaat 10 tuhatta, näistä noin tuhat oli tulipaloja. Ensivastekeikkoja eli pelastusyksiköiden tukikeikkoja, oli kolme tuhatta. Myös ns. ”turhia keikkoja”, eli vääriä automaattihälytyksiä oli kaksi tuhatta.

Sairaankuljetuksia eli ambulanssikeikkoja oli runsaat 32 tuhatta.

– Kaikki nämä ”turhat hälytykset” täytyy käydä katsomassa ja nämä hälytykset ovat kalliita. Nykyään laskutammekin 800 eurolla niitä, joilta tulee kolme turhaa hälytystä yhden vuoden aikana, joten hälyttimet on syytä pitää kunnossa, Lehtonen muistuttaa.

Vaikka paloasemarakennus on naisen suunnittelema, se on pääasiassa miesten valtakunta. Siisti sellainen. Vuorossa on n. 15-20 miestä, yksi päivä töitä, kolme vapaata. Jos hälytyksiä ei ole, tehdään huoltotöitä, harjoitellaan tai vietetään aikaa kuntosalilla. Liikunta ja muu kunnon ylläpito on tässä työssä itsestäänselvyys, pelkästään varusteiden paino on noin 20 kiloa. Myös Tulikukkojen kuoro saa harjoitella työaikana kerran viikossa, jos työtilanne sen sallii. Laulaminen on hyvää vastapainoa työlle, se puhdistaa karstaa palomiehen mielestä ja siksi se katsotaan työkykyä ylläpitäväksi toiminnaksi.

Missä ovat naiset? Palomiehissä ei tällä hetkellä ole yhtään naista, palotarkastajina ja palomestareina heitä on.

– Fyysiset testit ovat samat naisille ja miehille. Esimerkiksi poliiseilla näin ei ole, Lehtonen selittää.

Suomalaisen Klubin naiset lähtevät innolla pieneen fyysiseen (ja joidenkin mielestä henkiseenkin) testiin, nousevat kapeita kierreportaita torniin. Onkohan palovartija aikoinaan ehtinyt tai ymmärtänyt ihailla tornista aukeavaa näkymää? Tampere, sen tehdassydän ja koski, on kaunis. Sitä on syytäkin suojella. Vaikka hätäkeskus meni muualle, ovat palomiehet kuitenkin lähellä, VPK ja muut vapaaehtoiset reippaana tukenaan.

Keskuspaloasemaan pääsee tutustumaan Tampereen päivänä sekä valtakunnallisena 112 päivänä 11.2.

Lisätietoa palomiehistä www.facebook.com/pirkanmaanpelastuslaitos ja hälytyksen tekemisestä www.112.fi/hatanumero_112.

Teksti ja kuvat: Ulla Vehmasaho

Klikkaa kuvat isommiksi!

Paloaseman alakerrassa sijaitsevassa museossa on paljon mielenkiintoista asiaa ja esineistöä. Palokunnan monipuolista toimintaa ja vilpitöntä auttamis- ja pelastamishalua ilmentää mm. leivänmurskaaja, jolla murskattiin sorsille ruuaksi tarkoitettua kuivaa leipää.

Teksti ja kuvat: Ulla Vehmasaho
Klubinaiset Tulikukkojen vieraina 8.5.2014