Tapahtumien muistiot

<< Palaa
09

Meillä oli erittäin kiireinen ja ohjelmantäyteinen kevätkautemme viimeinen lounaskokous. Oli paljon tiedotettavia asioita, uusien ruutisihteerien esittely, väistyvän ruutisihteerin kukitus ja lisäksi normaalista poiketen kaksi hyvää esitelmää. 

Aluksi ruutiukkoveli maakuntaneuvos Matti Hokkanen kertoi siitä miten marsalkka Mannerheim oli huomioinut ilmapuolustuksen tärkeyden mainiten: ”Suomen valtakuntaa on myös yllämme väreilevä ilma”. Valtion lentokonetehtaan siirtämisestä Tampereelle tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Härmälään rakennettiin tuolloin myös lentokenttä. Härmälän vitriinissä oleva Viima VL-1 on tuon ajan Lentokonetehtaan tuotantoa. 

 

Tampere-Pirkkalaan rakennettiin uusi lentokenttä. Avajaisissa oli kutsuvieraana pääjohtaja Gunnar Korhonen.  Hän tuli avajaisiin DC-10:llä lokakuun 1. päivänä 1979 mukanaan 60 vierasta Helsingistä. 

Hokkanen esitteli tänä keväänä käynnistyvän AiRRport-ohjelman ja sen miten Tampere on keskeisin paikka Suomessa niin linja-auto-, rautatie- kuin lentoliikenteenkin kannalta. Havainnollinen karttakin sen selvästi näytti. 

Esitelmänsä lopuksi hän tarttui kuvaannollisesti kaasukahvaan ja pyysi meidät mukaan lennolle, sillä Tampere-Pirkkalasta pääsee minne vain. Maakuntaneuvos Hokkasen esitelmää tuki hyvin laadittu PowerPoint-esitys ja kerronnassa häntä avusti Ruutiukkoveli Kirmo Bergius. Esityksen lyhennelmän voit katsoa tästä linkistä. 

Lounaskokouksemme varsinaisen esitelmän piti ruutiukkoveli, toimitusjohtaja Timo Mitrunen aiheenaan ”Ortodoksisuus, minun kirkkoni ja uskontoni”. 

Hän aloitti palauttamalla mieliimme Bysantin kirkon Konstantinus Suuren ajoilta vuodelta 312. Hän mainitsi Nikean kirkolliskokouksen 787 ja suuren skisman 1054, jolloin läntien ja itäinen kirkko erkanivat. Syitä olivat mm. Paavin asema, kolminaisuusoppi, sakramentit, perisyntikäsitys, hapan/happamaton ehtoollisleipä, papiston avioliitto ja myös poliittiset syyt. 

Euroopassa katolliseen kirkkoon kuuluu noin 261 milj., ortodoksiseen kirkkoon noin 200 milj., joista noin 102 milj. venäjällä ja protestanttiseen kirkkoon noin 100 milj. Oleellista ortodoksisessa jumalanpalveluksessa on, että musiikki on laulettua, tekstit ja rukoukset esitetään resitoiden, suitsutus ja tuohukset, sakraaliesineitä on paljon, on seitsemän sakramenttia ja käytetään useita eri palveluskieliä. Ortodoksisuuteen kuuluu myös paasto ja ristinmerkin tekeminen. 

Kirkkosali on jaettu kahteen osaan. Niitä erottaa ikonostaasi, kuvaseinä. Ikoneiden edessä on lampukat. Alttarin edessä on Kuninkaan ovi ja kaksi sivuovea. Alttaripöydässä on reliikki, pyhäinjäännös. 

 

Timo Mitrunen kertoi, että hänellä on ollut kahden uskonnon lapsuus ja nuoruus, isä ortodoksi ja äiti luterilainen. Tässä kuvassa Timo esittelee vanhempiensa perintönä saamaansa Kazanin Jumalanäitiä esittävää ikonia. Näin kallisarvoista ikonia ei tietenkään voinut laittaa kiertämään.

 Myös Timon oma perhe on kahden uskonnon perhe. Hän on aktiivisesti mukana Tampereen ortodoksisen seurakunnan hallinnossa. Seurakunta on laaja. Siihen kuuluu lähi seudut aina Poria, Mänttä-Vilppulaa ja Valkeakoskea myöten. Jäseniä seurakunnassa on 3166. Kirkot ovat Tampereella ja Porissa, rukoushuoneet Valkeakoskella ja Kolhossa.

Mitrusen esityksen taustalla soi hiljaa ja kauniisti ortodoksinen laulu CD:ltä soitettuna. Se loi hyvän tunnelman esityksen ajaksi.

Mitrusen esitelmä oli hyvin valmisteltu ja hän esitti sen rauhallisen selkeästi ja johdonmukaisesti. Sitä oli helppo kuulijan seurata. Hänen näyttämänsä PowerPoint-esitys tuki hienolla tavalla hyvää esitystä.


Meitä oli Marskinsalissa yhteensä 45 kuulijaa.

Esitelmän jälkeen vilkkaan keskustelun aloitti tuomiorovasti Timo Saarelma. Esitelmöitsijälle esitettiin monia kysymyksiä, olihan kyse maamme toisesta virallisesta kirkkokunnasta. 

Esitelmöitsijä palkittiin Harri Kaskin toimittamalla kirjalla  Suomen poika muistelee II.

 

Ennen esitelmiä onniteltiin ruutiukkoveli Juhani Mannista, joka oli täyttänyt 75 vuotta.

Tämän jälkeen julkistettiin uusi ruutisihteeriryhmä, joka ottaa hoitaakseen ruutisihteerin tehtävät syyskauden alusta lukien. Ryhmän vetäjänä toimii Timo Tulosmaa ja muina jäseninä Markku Rauhalahti ja Pentti Väänänen.

 

Tähänastinen ruutisihteeri Jorma Hautala on toiminut ruutisihteerinä kahden sadanpäämiehen aikana yhteensä jo yli kuusi vuotta. Ansioistaan hänet palkittiin vuonna 2013 ruutiukkomitalilla ja vuonna 2015 hänet nimitettiin Vuoden Ruutiukoksi. 

 

Jorma vuorostaan kiitti Ruutiukkoja yhteistyöstä kuluneina vuosina.

Teksti: Jorma Hautala ja Ilkka Mäntyvaara

Kuvat: Jorma Hautala ja Markku Rauhalahti

Toimitusjohtaja Timo Mitrunen: Ortodoksisuus, minun kirkkoni ja uskontoni