Tapahtumien muistiot

<< Palaa
01

Yleisradion emeritus-toimitusjohtaja Arne Wessberg.


●      Luotettavan ja monipuolisen tiedonvälityksen merkitys korostuu mediamaailman sirpaloituessa ja ”valeuutisten” yleistyessä:

-        Tiedonvälistyksen luotettavuuden edellytyksenä ovat uskottava toimituksellisen prosessien riippumattomuus ja kriittisyys sekä toimituksellinen etiikka.

●      Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden riippumattomuuden ja luotettavuuden edellytys on korkeatasoisen journalismin lisäksi ”omistajan ohjaus”: se, miten yhteiskunta on järjestänyt suhteensa julkisen palvelun yleisradioyhtiöön.

-        Yleisradioyhtiöiden ohjauksen ei tule olla riippuvainen vaihtelevista hallituskokoonpanoista.

-        Yhteiskunnan, omistajan, ja yleisradioyhtiön suhteessa läpinäkyvyyden ja jatkuvuuden tulee olla korostetussa asemassa.

●      Suomessa Yleisradion ja yhteiskunnan suhde on kehittynyt valtioneuvoston valvonnasta kohti parlamentaarista ohjausta.

-        Yleisradio perustettiin 1926 ja tuli valtionenemmistöiseksi osakeyhtiöksi 1934 jolloin myös jakelutekniikkaa siirrettiin Yleisradion omistukseen. Yhtiön keskeiset päätökset tehtiin omistajan toimesta yhtiökokouksissa.

-        Ensimmäinen askel kohti Yleisradion parlamentaarista ohjausta otettiin vuonna 1948 jolloin ns. Lex Jahvetti siirsi Yleisradion hallintoneuvoston valinnan yhtiökokoukselta/valtioneuvostolta eduskunnalle.

-        Radio- ja televisiotoiminnan edellyttämistä toimiluvista ja Yleisradion rahoituksesta päätti edelleen valtioneuvosto.

●      Eduskunnan asema Yleisradion toiminnan ohjaajana vahvistui 1994.

-        Vuonna 1994 voimaan tullut laki Yleisradio Oy:stä määritti nyt Yleisradion tehtävät ja valtioneuvoston myöntämistä toimiluvista luovuttiin: Yleisradion valtioneuvoston valvonnasta ja päätöksenteosta rippumaton asema korostui.

-        Yleisradion hallintojärjestelmä uusittiin.

●      Vuonna 2011 päätetty tv -lupamaksukäytännöstä luopuminen vahvisti Yleisradion valtioneuvostosta riippumattoman aseman.

-        Lupamaksuista, joiden suuruudesta valtioneuvosto oli päättänyt, luovuttiin ja siirryttiin veropohjaiseen järjestelmään.

-        Yleisradion rahoitus määritetään euro määräisenä siten, että Ylen saamaa rahoitusta tulee tarkistaa vuosittain rahan arvon heikkenemistä vastaavalla korjauksella. Eduskunnan päätöksellä korotuksia ei viimeisten vuosien aikana ole toteutettu.

-        Yle -verona kerätyt varat ohjataan radio- ja televisiorahastoon, josta ne siirretään Yleisradiolle. Valtioneuvosto ei käsittele Ylen rahoitusta.

●      Yleisradiota koskeva lainsäädännön kehitys on perustunut eduskuntaryhmien poliittisen yhteisymmärrykseen.

-        Eduskunnan ja eduskunnan valitseman hallintoneuvoston aseman korostuminen omistajaohjuksessa ja rahoituksen vakaus takaavat Yleisradiolle eurooppalaisittainkin harvinaisen vahvan rippumattomuuden ja jatkuvuuden mikä on yleisradiotoiminnan uskottavuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.

 

●      Yleisradion tiedonvälitys koetaan luotettavaksi.

-        8o % suomalaisista pitää Yleä luotettavimpana tiedonvälittäjänä.

 

●      Yleisradiotoiminnalla on edelleen keskeinen asema tiedonvälityksessä: eri viestimien (alustojen) käyttö uutislähteenä (Reuters Institute digital news report).

-        Television uutislähetykset 74 %,

-        Sanomalehtien verkkosivustot 69 %,

-        TV- ja radioyhtiöiden verkkosivustot 54 %

-        Painetut sanomalehdet 50 %

-        Radion uutislähetykset 47 %

-        Sosiaalinen media (Facebook) 45 %.

●      Mediabrändien viikoittainen uutiskäyttö:

-        Ylen tv-uutiset 63 % perinteisissä jakelukanavissa, 44% verkossa,

-        MTV:n uutiset 58 % perinteisissä jakelukanavissa, 32 % verkossa,

-        Maakunnallinen tai paikallinen sanomalehti 35 % ja 26 %,

-        Ylen radiouutiset 33 %