Tapahtumien muistiot

<< Palaa
29

Esitelmöitsijä kertoi aluksi Kalle Kaiharin nuoruuden vaiheista. Kaihari  (vuoteen 1935 saakka Flinck ) syntyi 3.elokuuta 1899. Häntä voidaan luonnehtia niin liikemieheksi kuin mesenaatiksikin. 

Nuoruuteen kuului vuoden 1918 sotaan osallistuminen 19-vuotiaana punikkina ja haavoittuminen nykyisen Nordean Pankin kulmilla Hämeenkadun - Kuninkaankadun kulmassa. Sodan kulun mukaisesti kukin sai oman kohtalonsa kannettavakseen. Kalle Flinck passitettiin rakentamaan Pönttövuoren tunnelia. Heinäkuun 23.1918 hänen osalleen tuli vankeudesta vapauttava todistus ja tunnelityömaa sai hänen kohdaltaan jäädä siihen. 

Urheilu innosti nuorta Kalle Flinckiä. Seurana oli vuoteen 1922 saakka Tampereen Yritys ja sen jälkeen Tampereen Pyrintö. Tuolloin urheilu elähdytti Kallen lähipiirissä jo 200-300 nuorta. Pyrinnön maja Pinsiöön rakennettiin vuosina 1945-50. Kalle Kaiharilla oli merkittävä osuus tuon urheilu- ja harjoituspyhätön aikaansaamisessa. 

Urheilun eheyttämispyrkimys valtakunnan tasollakin oli pyrkimys, jota edistivät niin Urho Kekkonen, Paavo Nurmi kuin kauppaneuvoskin yhdessä jo itsenäisyytemme varhaisina vuosikymmeninä. Se ei vain iskenyt tulta erityisesti TUL:n johdossa. Kalle näet näki aina yli liittorajojen sen, että urheilijat urheilevat, eivät urheillessaan politikoi.  

Kalle Kaihari osallistui vapaaehtoisena jatkosotaan ja sai Aaro Pajarin myöntämänä alikersantin natsat. Hän toimi sodan aikana Kansanavun Tampereen toimialueen paikallisjohtajana. Ennen varsinaista liikemiesuraa Kalle Flinck purki 1920-luvun alussa halkoproomuja Mustanlahden satamassa. ”Talvikaudet pelasin biljardia ammattimaisesti”, on hän todennut. Tampereella oli kolme biljardisalia, joissa pelattiin kovasta rahasta. Kalle tutustui myös liikemiehiin Emil Elo ja K.A. Ebb ja sai hankituksi myös itselleen ensimmäisen oman putiikin tilat, 4x5 metrisen putiikin liikemiesystävien tuella.

Sittemmin tunnetut paitakauppamyymälät näkivät päivänvalon esimerkiksi Turvan talossa Hämeenkadulla, Tuomiokirkonkadulla, Kaihari Centerinä Sammonkadulla kuin myös myymälänä Nokialla. 

Kalle Kaihari sai tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikiven myöntämänä kauppaneuvoksen nimen ja arvon 23.12.1948. Hän on kirjoittanut teokset "Ratkaiseva ääni (151-149 ): jännitysvaalit 1956" ( toimittaja Raimo Seppälä ) ja muistelmateoksen "Kun keinot loppuu, niin konstit jää".

Kalle Kaiharin monivivahteinen elämä päättyi 9.heinäkuuta 1989.

Hänen perintöään vaalivat osaltaan Kalle Kaiharin Tukisäätiö, Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö sekä muun muassa Tampereen yliopiston opiskelijoiden stipendirahastot, Kalle Kaiharin sydäntutkimuksen rahasto sekä Aune ja Kalle Kaiharin rahasto.