Tapahtumien muistiot

<< Palaa
05

Esitelmöitsijä käytti esitelmänsä tieteellisinä lähtökohtina pitkälti Svante Pääbon ja Juha Valsteen tutkimustuloksia. Denisovan ihminen ja neandertalin ihminen pariutuivat keskenään. Svante Pääbo on selvittänyt denisovan ihmisen genomin. Kehitysvaiheita mm.  homo rudolfensis, homo habilis, homo neandertaliensis, homo heidelbergenis ja homo sapiens. Homo sapiens on lähtenyt liikkeelle Keniasta.

Neandertalin ihminen ei nykytutkimuksen mukaan ole esi-isämme. Sen sijaan Gro Magnonin jälkeläisiä me olemme. Neandertalin ihmisellä oli isot aivot eli 100 kuu-tiosenttimetriä suuremmat kuin nykyihmisellä.

Neandertalilaiset olivat esitelmöitsijän mukaan fiksuja. Niillä oli pienet yhteisöt eli 10-15 ihmistä ( Gro Magnonin ihmisellä 100 ihmisen yhteisöt ). Neandertalin ihmisellä oli esimerkiksi nykyajan kokin veistä vastaava lihan siivuttaja. Neander-talin ihminen harrasti elinkeinokseen suurriistan metsästystä ja osasi puhua. 60 000 vuotta vanhasta luurangosta löydettiin myös kuuloluut. Neandertalin ih-minen asui majassa ( ei luolassa ), mutta majat ovat ajan saatossa kadonneet. Hän käytti keveää vaatetusta ja siirtyi leppeään etelän ilmastoon. Maanviljelystä ei vielä tunnettu. Neandertalin ihmisiä oli kaikkineen 100 000. Heitä oli myös Suomessa  ( Karijoen Susiluola ) yli 40 000 vuotta sitten. He söivät monipuolisesti lihaa, pähkinöitä ja juuria. He saivat lapsia kanssamme ja kulkivat pystyssä päin. He myös koristelivat itseään 100 000 – 28 000 vuotta sitten. Karvattomia he olivat jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Sukupuutto sittemmin ei johtunut heidän tappamisestaan vaan siitä, että heitä oli liian vähän säilyäkseen. Viimeiset todisteet on löydetty Espanjasta n. 20 000 vuoden takaa. He sulautuivat nykyihmisväestöön muutaman risteytyksen kautta. Löytöjä ja uusia tutkimustuloksia lajista neandertalilainen on tullut viime aikoihin saakka. Meissä on paljon yhtäläisyyksiä neandertalilaiseen, kuten kulmakaaret, takaraivon pullistuma, takaa koverat etuhampaat ja vaikeus lopettaa tupakointi.