Tapahtumien muistiot

<< Palaa
25

Minna Canth syntyi Tampereella 19.maaliskuuta 1844. Hän oli perheen toinen lapsi. Isä työskenteli Finlaysonin tehtaalla vuodesta 1835 lähtien ja perhe oli ylenevässä säätykierrossa. Äiti Loviisa Ulrika Andersintytär oli syntynyt vuonna 1811. Isä Gustaf Vilhelm Johnson oli syntynyt vuonna 1816 Messukylässä ja kuoli Kuopiossa. Finlaysonilla oli privilegio, jonka perustalta oli oikeus perustaa myymälöitä. Puuvillan käyttö yleistyi 1800 -luvun puolivälissä. Tampereen lankakauppa toimi Kuopiossa vuodesta 1851.

Perhe muutti Kuopioon vuonna 1853. Minnan isä oli aluksi myymälänhoitajana, vaikkakin virallisissa papereissa hänet mainitaan puukhollarina. Minna ( oikeasti Ulrika Wilhelmiina ) Johnson kävi Köyhien tyttöjen koulua, Soldanin koulua ja Rouvasväen koulua. Perheen taloudellinen status oli nouseva, ei niinkään sosiaalinen asema.

Ulrika Johnsonin tie vei Jyväskylän seminaariin vuonna 1863. Hän avioitui  opettajansa, herra Canthin kanssa syyskuussa 1865 Kuopiossa. Ulrikan aviomies oli synty-nyt vuonna 1835 ja edesmeni vuonna 1879 Ulrikan odottaessa perheen seitsemättä lasta. Ulrikan isä Johnson ryhtyi itsenäiseksi kauppiaaksi vuonna 1865 takuumiehinään Gustaf Ranin ja J. Fr. Canth.

Isä ajautui vararikkoon vuonna 1873. Ajat olivat yleisesti taloudellisesti huonot. Kauppiasoikeudet siirtyivät Gusti - veljelle vuonna 1872. Konkurssipesä myi talon ensin naapurille ( Weurlander ), joka luopui siitä Minna Canthin hyväksi. Takaajina oli aluksi Kuopion käsityöläisiä. Rahat tulivat Jyväskylän Säästöpankista ( Schildt ). Johnsonin kauppatoiminta jatkui. Isä Johnson kuoli vuonna 1877. Tehtiin konkurssianomus. Minnan Augusta-sisar avioitu samaisena vuonna 1877 muuttaen Helsinkiin. Minna jäi leskeksi heinäkuussa 1879. Seitsemäs lapsi syntyi helmikuussa 1880.

Vuodesta 1879 muuttuivat elinkeinolait. Tuolloin astui voimaan elinkeinovapaus, minkä perusteella myös naiset saivat harjoittaa kaikkea säädyllistä elinkeinotoimintaa.

Minna Canthin taloudellinen tilanne oli vuonna 1879 sellainen, että hän sai

-         eläkettä miehensä jälkeen 880 markkaa vuodessa

-         hänellä oli perhe elätettävänä

-         hän sai kaksi taloa ( Jyväskylä ja Kuopio )

-         hänellä oli velkaa yhden talon verran

-         huhut Säästöpankin tilasta loivat epävarmuutta


Hänen vaihtoehtonsa olivat tuolloin joko

-         kirjoittaminen tai

-         ruoan pito eli järjestäminen naimattomille miehille ruokaa ja opiskelijoille majoitusta tai

-         kauppatoiminta


Kauppavaihtoehtoa puolsivat

-         Minnan kokemus alalta

-         Hänen edesmenneen miehensä kokemus

-         Olga Kiljander ( Dunajeff )

-         Langon tuki ( Frans Canth )

-         Veljen ja äidin tuki

           Siirtyminen Jyväskylästä Kuopioon tapahtui talvella 1880. Jyväskylän talon myynti oli edessä ( vrt. Kauppa-Lopo ) ja samoin kauppa-asioiden järjestely.  Minna Canth toimi itsenäisenä kauppiaana vuodesta 1881 alkaen kumppaninaan Olga Kiljander. Myös Minnan veljen kauppaoikeudet siirtyivät Minnalle vuonna 1884. Minnan äidillä oli kaljaryki kuolemaansa vuoteen 1893 saakka. Mainittu vuoden 1879 elinkeinovapaus loi osaltaan puitteita liiketoiminnalle. Minnan kauppiastoiminnan myynti oli vuositasolla noin 200 000 markkaa, vuonna 1896 300 000 markkaa. Vuonna 1896 Minna testamenttasi omaisuutensa lapsilleen. Minna Canth kuoli toukokuussa 1897. Hän oli virallisesti varaton. Hautajais-saatossa loppuivat Kuopion hevoset kesken. Minnan lapset ottivat heti yrityksen haltuunsa.

Minna Canth oli kauppaneuvosainesta:

-         kielitaitoinen; hyvin koulutettu

-         tarkka ( ei kuitenkaan kirjanpitoa )

-         pyrki ( onnistuen ) suureen liikevaihtoon

-          varastonvalvonta erityisen huomion kohteena

-         ensimmäinen Suomen yleisissä kauppakokouksissa puhunut nainen

Kanttila ( kauppakeskus ) realisoitiin 07.03.1974. Se siirtyi Hallman-yhtiöille vuonna 1975.

Minna Canthin Perilliset Oy lakkasi olemasta, kun se liitettiin loppuvuonna 1977 Hallmaniin.