Tapahtumien muistiot

<< Palaa
08

Almanakka lähtökohtana käsitteistölle. Meillä kristillisissä kirkoissa sunnuntai on erona juutalaisten sapatille ( lauantai ). Tosin koptilaisessa kirkossa Egyptissä on käytössä niin sapatti kuin sunnuntaikin.

Raamatussa Uuden Testamentin osat kytkeytyvät Pääsiäiseen, joka on vanhin kristillinen juhla. Pääsiäisen kokonaisuuteen kuuluu alun perin niin Pitkäperjantai kuin Palmusunnuntai. Kiirastorstai on  mukana 300-luvulta alkaen. Pääsiäinen on alun perin Mooseksen lain mukainen juutalaisten juhla Mooseksen 3. kirjan mukaisesti. Pääsiäisestä kerrotaan Uuden Testamentin kaikissa evankeliumeis-sa. Muita asioita, joista kaikissa neljässä evankeliumissa kerrotaan, ovat vain Jeesuksen ”ruokkimisihme” ja Kristuksen kärsimysker-tomus.

Pasah ( heprea ) , påsk ( ruotsi ) = mennä ohi. Kuoleman enkeli meni ohi verellä merkittyjen ovien. Pääseminen = juutalaisten pääsy eksiilistä; kristittyjen pääseminen synnistä; kristittyjen pääseminen paastosta. Paastossa keskitytään tärkeimpään. Mooseksen mukainen pääsiäislammas vertautuu Kristukseen karit-sana, syntien sovittajana, uhrilampaana. Karitsasta kertovat kaikki evankeliumi-kirjat sekä Jesaja.

Nikaian eli Nikean synodi vakiinnutti vuonna 325 ajan siten, että kevätpäivän tasaus on 21.3. 500-luvulla paavi pyysi munkki Exidusta tarkastelemaan Pääsiäisen ajoittumista. Munkki teki työtä käskettyä, mutta piti kuuta pyöreänä ( on soikea) ja kuun ”vauhtia” ( =nopeus ) vakiona, mikä ei pidä paikkaansa. Kuitenkin munkin laskelmat ovat yhä voimassa, joten pääsiäinen voisi olla jopa toukokuussa. Helatorstaita ( 40 päivää Pääsiäisestä ) vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen päivänä ja Helluntaita ( 50 päivää Pääsiäisestä ) vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistopäivänä.

Traditioihin ovat sekoittuneet paikalliset ja pakanalliset ainekset. Ost ( saksa ), Easter ( englanti ). Näissä pakanallinen jumalatar pohjana. Pääsiäisjänis tai kani merkitsi kilpailua paikkakunnan ”jäniksestä” eli kyvystä ( lisääntyä ). Joulu ( syys- kuu ) symboleinaan kynttilät, lahjat, valo tärkeä traditio. Suomessa Palmusunnuntai ja lankalauantai pääsiäismunien värjäyksen aikaa. Traditiot sekoittuneet pakanallisten noitien traditioon varsinkin Länsi-Suomessa ja Pohjanmaalla. Luominen ja kasvu keskeistä traditioainesta.                                           

Symboleita:

Kirkon kukko; valppaus, valveillaolo

Rairuoho ; Uusi elämä, kevät

Mämmi; Happamaton leipä ( Mooseksen laki ), hapatus= paha

Mämmistä maininnat 1700 – luvulta.

Virsi 96, säe 7 ( Oi Kristus, leipä makea …)

Hiljainen viikko – Ahti-kirkot

Pitkäperjantai; säilyttänyt asemansa

Kiirastorstai; ( kiira = paha ) Merkitys vähentynyt. Kirkkoherra Paakkanen muisteli vuosikymmenten takaisia aikoja, jolloin esim. Aleksanterin kirkossa Tampereella jaettiin ehtoollista kiirastorstaina 4 x 4 papin voimin.

Pääsiäisyö; Erityinen merkitys ortodoksiselle eli oikeauskoisten kirkolle

Kynttilät; Pääsiäiskynttilä ; paksu, iso, palava

                  Kastekynttilä; Ylösnousseen jatkuva läsnäolo

Muistelukynttilä

Pääsiäis- tai alttarikynttilästä

Sisältö: Jeesuksen ylösnousemus eli Pääsiäinen; Pitkäperjantai ja

               Pääsiäinen ovat kietoutuneet yhteen.

 A: Kaste ( kristitty versus ei - kristitty )

      - upotuskaste, upotusallas

B: Hautaus; Luottamuksenosoitus kaikkien ylösnousemusta kohtaan

C: Haudan tyhjä risti; Jeesus ei ole täällä; RISTI = elämän merkki

     Haudattiin kuolleet; Kristityt lauloivat kiitoslauluja

Ehtoollinen; Ylösnousemuksen päivä; Sunnuntai; Te olette vastaanottaneet Kristuksen.

Tulevaisuus: Jumalaa ei ole? Jeesus ei ole ylösnoussut?

Salaisuus, mysteeri tuo ylösnousemus