Tapahtumien muistiot

<< Palaa
16

Vuorineuvos Kari Neilimo:

Suomalainen yrittäjyys tulevaisuuden voimavarana

Esitelmä Klubin kuukausikokouksessa 16.12.2013

Kari Neilimo on toiminut Tampereen Suomalaisen Klubin johtokunnan puheenjohtajana vuosina 2009–2013. Hänen klubiesitelmänsä 16. joulukuuta oli tavallaan jäähyväisluento, sillä kuukausikokousta edeltäneessä Klubin syyskokouksessa johtokunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hallintotieteiden tohtori Pasi-Heikki Rannisto. 


Seuraavassa otteita esitelmästä.

____________________________________________

Suomessa on 322 000 yritystä, mutta kasvuyrityksiä vain noin 700. Maa- ja metsätalouden ulkopuolella on 266 000 yritystä. Yrityskannasta suuryrityksiä 
(yli 250 henkilöä) on 600 kpl (0.2 %), keskisuuria yrityksiä (50–249 henkilöä) yhteensä 2500 kpl (0.9 %) ja pienyrityksiä 15 000 kpl (alle 50 henkilöä).

– Miksi yritykset eivät kasva ja kansainvälisty? Mikroyrityksiä on paljon ja niiden kasvuresurssit ovat niukat. Alle kymmenen hengen yrityksiä on 250 000 eli 94% kaikista yrityksistä. Vientiyrityksiä on 14 000, mutta kymmenen suurinta vientiyritystä dominoivat vientiä. – Miksi keskisuuria vientiyrityksiä on vähän? 

Suomalaiset yrittäjät ovat varovaisia riskinotossa. Tämä ehkäisee kasvua. Noin 50 % uusista yrityksistä kuolee ensimmäisen viiden vuoden aikana. Se on paljon. 
– Miksi näin käy? – Eikö yrittämistä sittenkään osata ammattina?

Meillä on suuri yrityskuolleisuus. Liki 50% uusista yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden toimintavuoden aikana. Vuosittain uusia yrityksiä perustetaan 
30 000–31 000 kpl ja samaan aikaan yrityksiä lopetetaan 24 000–25 000 kpl. Yritysten nettolisäys on noin 5 000–6 000 yritystä vuodessa.

Yrityksillä pitäisi olla halu kasvaa ja kansainvälistyä. Se on omistajien ja johdon tehtävä ja osaamisalue. Meiltä puuttuu kasvu- ja kansainvälistymisosaamista, jota muun muassa Team Tampere -projekti pyrkii tarjoamaan yrityksille käytännönläheisesti.

Tarvitaan vientiin suuntautuvia kasvuyrityksiä

Kasvuyritys – liikevaihdon kasvu yli keskimääräisen markkinakasvun, uusiutuminen ja uudet liiketoiminta-alueet sekä tulevaisuusorientoitunut kasvuhakuinen liiketoiminta-ajattelu. Kasvuyrityksen tunnusmerkkejä 2010-luvulla: henkilökunnan kasvu yli 20% kolmena peräjälkeisenä vuotena.

Kasvuyritys harjoittaa vientiä ja sillä on usein myös ulkomaista omistajuutta. Vuosina 2006–2009 näitä yrityksiä oli Suomessa 685 kpl ja niiden henkilöstö yhteensä 77 000 ja liikevaihto 16.3 mrd €. (0.3% Suomen yrityskannasta 270 000 yritystä). Yli puolet kasvuyrityksistä on kaupan ja palveluiden alueella: kauppa 30 %, ICT 10 %, kuljetus 5 %, muu palvelu 30 %, teollisuus 15% ja rakentaminen 10%.

Suomessa tarvitaan lisää kasvu- ja vientiorientoituneita pk-yrityksiä hyvinvointiamme turvaamaan. Suomessa on 14 000 vientiä tekevää yritystä. Kolmannes viennin arvosta tulee kymmeneltä suurimmalta yritykseltä. Bruttokansantuote oli vuonna 2011 yhteensä 189 mrde, josta viennin osuus 77 mrde (41 %). Käytännössä Suomen vienti lepää 25 yrityksen hartioilla. 
– Ovatko viennin hartiat liian kapeat?

Kehittyminen edellyttää uusia menestysaloja ja pk-yrityksiä sekä uudenlaisia yritysten kasvua tukevia toimintamalleja. –Missä on benchmarkimme? Uuden talouden maailma haastaa yrittäjyyden, on osattava uusia asioita.

Digitalisaatio muuttaa yrittämisen toimintamalleja, johtamista ja yrityksen menestystekijöitä. Tarvitaan uudenlaista johtamisosaamista, jossa korostuvat strateginen kyvykkyys, operatiivinen tehokkuus ja ihmisten mukaan saanti toimintaan. Tiedolla johtamisen merkitys kasvaa yritystoiminnassa. Johtamisesta on tulossa "informaatioammatti ". – Onko pk-yrityksellä näitä uuden talouden maailman johtamisosaamiskykyjä? Useimmilla ei liene riittävästi.

Globaalissa maailmassa kilpaillaan innovatiivisilla toimintamalleilla – ei tuotteilla tai palveluilla. – Osaavatko yritykset kytkeä yhteen tavarantoimittajat, hankinnan, logistiikan, partnerit, omat toiminnot, jakelukanavat ja asiakkuuksien hallinnan sekä muodostaa tästä prosessista kilpailuedun yritykselle?

Strategia on koko yritystoimintaa ohjaava ”punainen lanka”. – Onko yrityksellä strategiaa vai pyritäänkö eteenpäin ”päivä kerrallaan” – reaktiivinen vs. proaktiivinen toimintatapa?

Johtamista pitää kehittää ja uudistaa

Uudet toimintamallit asettavat yritysjohtamiselle uudentasoisia haasteita. Pk-yrityksissä moderni johtamisosaaminen on niukka resurssi.

Hyvä ihmisten johtaminen on yhä monessa yrityksessä puutteellista ja asiakastuntemus on puutteellista. Uudenlaiset johtajat astuvat esiin. Primus inter pares – ensimmäinen vertaistensa joukossa. Osallistuva, mukana työskentelevä johtaja, joka on henkilöstölleen mahdollisuuksia luova. Ihanteena tasapainoinen persoonallisuus ja joukoistaan huolta pitävä johtaja.

Raamatun "Hyvä Paimen" – johtajan tehtävä on pitää huolta henkilöstöstään ja luoda heille toimintaedellytyksiä. – Onko meillä tällaisia johtajia vai johdetaanko meitä vielä vanhanaikaisilla hierarkisilla johtamismalleilla? Liian usein ehkä vieläkin tehdään näin.

Management by perkele -johtamismalli vs. vuorovaikutteinen, luottamuksen ja keskustelun varaan rakentuva johtaminen. – Voiko yrityksellä olla muuta kilpailuetua nykymaailmassa kuin osaava johto ja henkilöstö?

Asiakaslähtöinen liiketoiminta-ajattelu vs. tuotantolähtöinen toimintatapa. – Ovatko yritykset edelleenkin push-ajattelussa, vaikka maailmalla menestytään pull-mallilla?

Kooste esitelmäaineistosta ja henkilökuva: Markku Rauhalahti