14. kesäkuuta 2019 klo 9:00
Aino Ackté –ooppera on muotokuva naisesta, äidistä, oopperalaulajasta ja ennen kaikkea tinkimättömästä taiteilijasta ja taiteen suurnaisesta, joka saavutti kansainvälisen menestyksen ja perusti suomalaisen oopperan. Tapahtumat kulkevat sulavasti Pariisin laulukilpailujen voitosta Helsingin Aleksanterinteatteriin ja Lontoon Covent Gardenista Tuurholman kesähuvilalle.
Ilmajoen upealla näyttämöllä nähdään kesällä 2019 oopperalaulaja Aino Acktén lisäksi muitakin aikakauden taiteilijoita mm. taidemaalari Albert Edelfelt, tenori Väinö Sola, säveltäjä Oskar Merikanto ja musiikkimesenaatti Edward Fazer sekä tietysti Ainon äiti Emmy Achté sekä tytär Glory Leppänen.
Säveltäjä Ilkka Kuusisto on mestari luomaan kauniita melodioita, rakentamaan tunnelmia sekä yhdistämään nerokkaasti muiden musiikkia omaansa. Teosta johtaa yksi maamme lupaavimmista oopperakapellimestareista, Jonas Rannila. Teoksen ohjaa kokenut ja kiitetty oopperaohjaaja Juulia Tapola.
Taiteellinen työryhmä
Sävellys Ilkka Kuusisto, Libretto Pentti Savolainen, Juha Kandolin ja Martina Roos, Ohjaus Juulia Tapola, Orkesterin johto Jonas Rannila
Orkesteri
Vaasan kaupunginorkesteri
Rooleissa
Aino Ackté - Marjukka Tepponen
Muissa rooleissa mm.
Essi Luttinen, Joonas Asikainen, Heikki Halinen, Jaakko Kortekangas, Hannu Forsberg, Jari Pylväinen
Kuorot
Ilmajoen Musiikkijuhlien Oopperakuoro ja Ilmajoen Musiikkijuhlien lapsi- ja nuorisokuoro
SUOMALAISEN KLUBIN AINO ACKTE:
Ensi-iltaesitys perjantaina 14.6.2019 klo 13.00 Ilmajoen Musiikkiareenalla. Lähtö Tampereelta junalla klo 09.00, lounas Ilmajoen Trahteerissa ja vierailu Ilmajoen Koskenkorva-museossa klo 11.00, Aino Ackte-ooppera väliaikatarjoiluineen klo 13.00-15.45. Paluu bussilla Seinäjoelle ja edelleen junalla Tampereelle, jossa noin klo 20.00. Matkan hinta 141 € hengeltä sisältäen oopperalipun väliaikatarjoiluineen, edestakaisen junamatkan samassa vaunussa, monipuolisen lounaan Koskenkorvan Trahteerissa, bussikuljetuksen härmäläisellä bussilla sekä vierailun Koskenkorva-museossa.
VARAUKSET:
info@tampereensuomalainenklubi.fi tai 040-7440565 viimeistään 30.3.2019.
AINO ACKTESTA
Aino Ackté, Pariisin-vuosiinsa saakka Achté (24.4.1876 Helsinki – 8.8.1944 Vihti) oli ensimmäinen suomalainen kansainvälinen oopperatähti ja suomalaisen oopperan uranuurtajia. Hän työskenteli kotimaansa lisäksi muun muassa Pariisin ja New Yorkin maailmankuuluilla oopperanäyttämöillä. Acktén tunnetuimpia osia olivat Faustin Margareta, Lohengrinin Elsa, Tannhäuserin Elisabeth, Toscan nimirooli sekä Richard Straussin Salome, joka oli hänen henkilökohtaisesti rakkain roolinsa.
Acktén vanhemmat olivat mezzosopraano Emmy o.s. Strömer ja säveltäjä-kapellimestari Lorenz Nikolai Achté. Keväällä 1901 Aino Ackté avioitui tohtori, kansanedustaja-senaattori Heikki Renvallin kanssa, ja he saivat saman vuoden syksyllä tyttären (Glory Leppänen). Heidän poikansa Mies Reenkola (1908–1988) oli myöhemmin yksi Suomen tunnetuimpia lääkäreitä. Heikki Renvall ja Aino Ackté-Renvall erosivat virallisesti vuonna 1917. Ackté avioitui vuonna 1919 kenraalimajuri, Uudenmaan läänin maaherra Bruno Jalanderin (1872–1966) kanssa, ja hänen nimekseen tuli Aino Ackté-Jalander. Sopraano Aino Acktén sisar oli altto Irma Tervani.
Vuonna 1894 Ackté pääsi Pariisin valtionkonservatorioon professori Edmond Duvernoyn laululuokalle ja professori Alfred Girodet’n oopperaluokalle. Kolmen vuoden jälkeen, vuonna 1897, hän debytoi Pariisin Suuressa Oopperassa. Acktén esiintyminen Faustissa oli menestys, ja hänet kiinnitettiin Pariisiin kuudeksi vuodeksi.
Ackté oli vuosina 1904–1906 kiinnitettynä New Yorkin Metropolitan-oopperaan, mutta ei saavuttanut samankaltaista menestystä kuin Euroopassa.
Vuonna 1913 kansainvälisen uransa lopetettuaan Ackté siirtyi Suomeen. Hänen jäähyväisnäytäntönsä Suomalaisessa oopperassa oli vuonna 1920. Hänen viimeinen julkinen esiintymisensä oli Olavinlinnan oopperajuhlilla pienessä sivuroolissa pyynnöstä vuonna 1930, jotka olivat niin ikään viimeiset hänen johtamansa oopperajuhlat.
Ackté perusti vuonna 1911 yhdessä Edvard Fazerin ja Oskar Merikannon kanssa Kotimaisen Oopperan, joka oli Suomen Kansallisoopperan edeltäjä (Kotimainen Ooppera muutti nimensä vuonna 1914 Suomalaiseksi oopperaksi ja edelleen vuonna 1956 Suomen kansallisoopperaksi).
Savonlinnan oopperajuhlien alku
Riitaannuttuaan oopperan henkilökunnan kanssa Ackté alkoi vuonna 1912 järjestää kansainvälisiä Olavinlinnan oopperajuhlia, joista ensimmäiset pidettiin 3.7.1912. Olavinlinnan oopperajuhlat järjestettiin vuosina 1912–1914, 1916 ja 1930. Tätä pidetään hänen merkittävimpänä saavutuksenaan. Tarkoitus oli esittää oopperataidetta kansanomaisesti tajuttavassa muodossa. Ackté lauloi itse aluksi kaikki pääosat.
Ackté toimi riitaantumisen laannuttua jälleen Suomalaisessa oopperassa, tällä kertaa johtajana vuosina 1938 ja 1939. Hänen johtajakautensa aikana toteutettiin näyttäviä esityksiä, mutta budjetissa ei pysytty ja riita oli taas edessä.
Kulttuuriperintö
Ackté oli aito kulttuurihenkilö. Hän osallistui Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Suomen imagon edistämiseen esittämällä suomalaista musiikkia. Noihin aikoihin hän käänsi myös Juhani Ahon ”lastuja” eli novelleja pariisilaislehtien sunnuntainumeroihin. Hänen ystäväpiiriinsä kuului muun muassa Albert Edelfelt, joka maalasi hänestä kuuluisan kokovartalokuvan vuonna 1901. Kotimaassa Ackté toimi musiikinopettajana ja muokkasi Ahon romaanista Juha libreton, jota sekä Aarre Merikanto että Leevi Madetoja käyttivät oopperasävellyksensä pohjana. Jean Sibelius omisti Acktélle Luonnotar-sävelrunonsa sekä muutamia yksinlauluja.