<< Takaisin
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Jaakko Heinämäki: Hans Kalm, vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri
Esitelmä Ruutiukkojen lounastilaisuudessa 1.10.2007

Monet ovat kysyneet, miksi ryhdyin kirjoittamaan kirjaa Hans Kalmista. Päijät-Hämeessä ja Lahdessa jouduin kouluaikanani näkemään ja kuulemaan Suomen vapaussotaan liittyvää historiaa. Merkittävänä henkilöhahmona nousi esiin virolainen Hans Kalm. Myöhemmin törmäsin samaan henkilöön myös Viron vapaussodan historiassa. Mielenkiinto muuttui miehen elämäkerran kirjoittamiseksi.

Agrologina ja sotilaana

Hans Kalm (1889–1981) oli virolaissuomalainen sotilas ja vaihtoehtolääkäri. Hänet tunnetaan älykkäänä, mutta itsepäisenä oman tiensä kulkijana. Hän oli legenda jo eläessään ja hän on Hella Wuolijoen ohella toinen Suomen historiaan ehkä eniten vaikuttanut virolainen. Valkoiset muistivat hänet sotasankarina, punaiset lahtarina.
Hans Kalm syntyi 1889 Viron Pilistveressä Viljandin maakunnassa. Hän sai päästötodistuksen maakuntakoulusta vuonna 1909. Jatko-opinnot kuitenkin keskeytyivät ja ylioppilastutkinto jäi saavuttamatta. Yksi syy tähän lienee ollut Virossa alkanut sortokausi. Maa oli Venäjän keisarikunnan osa ilman Suomen kaltaista autonomista asemaa. Kalm jatkoikin opintojaan Suomessa ja valmistui Mustialan maanviljelysopistosta agrologiksi vuonna 1914.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Hans Kalm joutui asevelvollisena kesällä 1914 Venäjän armeijaan. Hän kävi raskaimmat taistelut Itä-Galitsian rintamalla komppanian ja pataljoonan komentajana. Kapteenin arvon hän sai heinäkuussa 1916 ja hänet palkittiin useilla ansiomitaleilla. Venäjän vallankumouksen kaaoksessa Kalm karkasi 1917 rykmentistään päätyen Viron kautta joulukuun 1917 lopulla Suomeen ja traagiseen sisällissotaan.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Jaakko Heinämäki (synt. 1938) valmistui metsänhoitajaksi vuonna 1964 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1991 puutavaraterminaalin logistiikkaan liittyvästä aiheesta. Työurallaan hän toimi metsä- ja siirtokoneiden myynnin, markkinoinnin ja viennin johtotehtävissä Kesko Oy:ssä, Lokomo Oy:ssä, Rauma-Repolan Lokomon tehtailla, Valmet Oy:ssä, Sisu Terminal System´issä sekä viimeksi vuodesta 1998 lähtien markkinointipäällikkönä Oy Kalmar Industries Ab:ssa. Jaakko Heinämäen erikoisharrastuksia ovat historia ja tietokirjallisuus.

Kalmin johtamalla Pohjois-Hämeen I pataljoonalla eli Kuhmoisten piruilla oli ratkaiseva merkitys Päijänteen länsipuolella käydyissä taisteluissa, jotka johtivat saksalaisten tukemana toukokuun alussa punaisten koko läntisen armeijan (noin 25 000 kapinallista) lopulliseen tappioon Lahden alueella. Oletetaan, että rangaistuksena Kalmin tottelemattomuudesta pataljoona määrättiin vastaamaan Lahden suurten vankileirien vartioinnista. Toukokuun lopulla pataljoona siirrettiin Hämeenlinnaan ja kotiutettiin kesällä. Kalm erosi armeijasta everstiluutnanttina. (Kuva 3)

Kalmin pataljoonassa palveli useita myöhemmin tunnettuja suomalaisia kuten Lauri Pihkala (Tahko), Niilo Hersalo, Aladar Paasonen ja Lennart Segerstråle. Pataljoonaa ja sen päällikköä on syytetty vuoden 1918 sotarikoksista. ”Rikosrekisterissä” on mm. punaisten kenttäsairaalan tuhoaminen Kuhmoisten Harmoisten kylässä. Hennalan vankileirillä teloitettiin yli 600 punavankia. Kalmin osuus ja vastuu surmista on toistaiseksi selvittämättä.

Viron vapaussodan alettua vuoden 1918 lopulla everstiksi ylennetty Kalm kokosi Suomesta vapaaehtoisrykmentin Pohjan Pojat. (Kuva 4) Suurimmat taistelut puna-armeijaa vastaan Pohjan Pojat kävivät Valgan ympäristössä Etelä-Virossa, Latvian Marienburgissa ja Pihkovan rintamalla.

Baltiassa virolaisia vastaan sotivien saksalaisten joukkojen komentaja, kenraali von Goltz myös pyysi Kalmia liittymään joukkoihinsa. Kalm kieltäytyi moraalisista syistä.
Kalm suunnitteli suomalaisten heimoaktivistien tukemana (esim. Aarne Sihvon kanssa), hyökkäystä Inkerinmaalle, alueen vapauttamista ja etenemistä Pietariin. Viron korkein poliittinen ja sotilaallinen johto tuki suunnitelmaa, mutta Suomen valtiollinen ja sotilaallinen johto ei kannattanut operaatioita. Valtionhoitajan virasta luovuttuaan Mannerheim kuitenkin liittyi operaation kannattajiin. Kalm ei ilmeisesti ollut AKS:n tai IKL:n jäsen, mutta ideologisesti hän samastui AKS:aan. Viron retki oli ainoa suomalaisten käymä heimosota, joka onnistui, ja Viro itsenäistyi.

Tohtorina ja tiedemiehenä

Sotilasuransa lisäksi Hans Kalm oli myös lääkäri ja tiedemies. Hän loi perustaa vaihtoehtoiselle lääketieteelle. Hän päätti luopua kokonaan sotilasurastaan voidakseen oman kertomansa mukaan ”korjata nuoruutensa tappamisia”. Kalm solmi avioliiton hammaslääkäri Olga Valmarin kanssa 1921. Perhe muutti Yhdysvaltoihin 1920-luvun alussa ja palasi Suomeen vasta 1930-luvulla. Ensimmäinen asuinpaikka oli Turenki, josta perhe vasemmiston poliittisen painostuksen vuoksi siirtyi Länsi-Suomeen. Olga työskenteli hammaslääkärinä Raumalla, ja Hans johti Pyhärannassa Kalmia-parantolaansa vuosina 1935-1940. USA:ssa ravintotieteiden tohtoriksi opiskelleen Kalmin opit olivat paljon aikaansa edellä ja ne ovat tämän päivän terveysohjeita.

Talvisodan aikana eversti-tohtori ilmoittautui palvelukseen, mutta ilmeisesti ei ehtinyt sotaan. Jatkosodassa hän sai tehtäväkseen perustaa heinäkuussa 1941 Naarajärvelle sotavankijärjestelyleiri n:o 2:n ja hänet määrättiin sen päälliköksi. Vuonna 1942 eversti lähetettiin pääesikunnan komentamana opintomatkalle Saksaan tutustumaan sodanaikaisiin ravinto- ja terveyshuollon ratkaisumalleihin. Vuonna 1943 Kalm palasi Suomeen perustaen salaperäisen terveysparantolan Kaipiaisiin Kouvolan lähelle. (Kuva 5)

Jatkosodan päätyttyä Kalmia syytettiin sotarikoksista niin vapaussotien kuin jatkosodan aikana. Välttääkseen pidätyksen ja mahdollisen Neuvostoliittoon luovuttamisen Kalm pakeni Ruotsiin ja sieltä Yhdysvaltoihin, jossa jatkoi lääketieteellisiä opintojaan. Hän sai viralliset lääkärinoikeudet palattuaan Suomeen 1950-luvun puolivälissä. Hän työskenteli Raumalla kiisteltynä vaihtoehtolääkärinä 1950 luvun lopulta aina 1970-luvun alkuun saakka, mutta menetti katkerien kiistojen jälkeen lääkärinoikeutensa. Hänet tunnetaan myös homeopaattina ja ensimmäisenä lääkärinä, joka toi akupunktion Suomeen. (Kuva 6)

Olga Kalm kuoli Raumalla vuonna 1975 ja Hans Kalm muutti Jyväskylään. Jyväskylässä asuessaan hän toimi edelleen aktiivisesti kirjoittaen terveys- ja lääketieteellisiä artikkeleita ja julkaisten kehittämäänsä organotropiaoppia (elinmyönteinen) käsitteleviä teoksia. Hans Kalm kuoli vuonna 1981 Jyväskylässä 92-vuotiaana.

Teksti: Jaakko Heinämäki; Lähde: Jaakko Heinämäki: Hans Kalm, vapaussoturi ja vaihtoehtolääkäri, Minerva 2007.
Henkilökuva: Markku Rauhalahti

Kuvien korjailussa yksi linja on osasuurennos. Sitä harrastettaessa huomaa varsin pian, mihin kalusto kykenee. Normaali havainto on, että kuvakenno saisi talteen tarkemman kuvan kuin minkä objektiivi on sille tarjonnut. Ensimmäinen ehto on yleensä jalustan käyttö. Uudemmissa "pokkareissa" ja useissa järjestelmäkameroissa on (joko rungossa tai objektiiveissa) kuvanvakaaja, joka ajaa osin saman asian kuin jalusta. Kuvanvakaaja kyllä auttaa seinien ja kiinteiden esineiden tarkkuuttamisessa, mutta liike-epätarkkuutta se ei poista. Siihen auttaa vain suuremman valovoiman tai suuremman ISO-arvon avulla saatu valotusajan lyhennys. Tai sitten salama, joka kyllä pysäyttää liikkeen kuin liikkeen (välähdysaika on tyypillisesti alle 1/1000 s), mutta salama ei normaalisti kanna kauas. Canonin Speedlite 580EX on aivan eri sarjaa kuin kameran oma salama, jolla ohjeluku on 58.