<< Takaisin

Yli-insinööri Jorma Huura:

Suomen siltojen historia

Esitelmä Ruutiukkojen lounaskokouksessa 05.12.2011

Jorma Huura on syntynyt Tampereella 26.5.1936 ja valmistunut insinööriksi Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1961.

Työura alkoi Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin siltainsinöörinä. Perustettuaan oman insinööritoimiston Jorma Huura on tehnyt yli 600 sillan yleis- tai erikoistarkastuksen Suomessa, Venäjällä, Puolassa ja Baltian maissa sekä vastannut yli 100 sillan korjaussuunnitelmien laatimisesta. Tärkein työ konsulttina on ollut nykyisen Liikenneviraston toimeksiannosta laaditut Siltojen korjausohjeet (SILKO-projekti, yli 100 ohjetta), Sillantarkastusohje, Sillantarkastuskäsikirja ja Siltojen kunnossapito-ohje. Jorma Huuran laajaa korjausrakentamisen asiantuntemusta on käytetty Betoniyhdistyksen ja Korroosioyhdistyksen ohjeita ja pätevyysvaatimuksia laadittaessa sekä Suomen edustajana korjausrakentamisen keskeisiä eurooppalaisia standardeja laadittaessa. Jorma Huuralle on myönnetty euroinsinööri-nimike (FEANI) vuonna1988 ja vuonna 2002 Tasavallan Presidentti on myöntänyt Jorma Huuralle yli-insinöörin arvon. Jorma Huura on Ruutiukkojen jäsen.

1. JOHDANTO

Suomen sillaston vaiheista on laadittu perusteellinen julkaisu: Siltojemme historia /1/. Esitelmässä tarkastellaan samaa asiaa AV-esityksenä pyrkien havainnollistamaan asiaa ja antamaan tiivis kuvaus tärkeimmistä virstanpylväistä.

Koska Tampereen silloilla ei ole Suomen siltojen historiassa kovin suurta roolia, on syytä tarkastella paikallistakin sillastoa, josko siitä löytyy jotain merkittävää. Toisaalta edellä mainitun julkaisun alkulehdillä on erinomainen ilmakuva kuvatekstillä: ”Tammerkosken sillat Tampereella esimerkkinä kaupunkisilloista”. Muutamat kaupungit mainostavat itseään siltojen kaupunkina, yleensä siltojen lukumäärän tai koon perusteella. Tampereella siltoja oli vuoden 2011 lopussa Liikenneviraston ylläpitämän siltarekisterin mukaan kaikkiaan 427. Näistä Liikenneviraston hallinnassa oli 99 entisiä Tiehallinnon siltoja ja 48 entisiä Ratahallintokeskuksen/VR:n ratasiltoja. Lisäksi kokonaismäärään sisältyy joukko yksityisteiden siltoja.

Merkittäväksi voidaan huoletta nimetä kaksi siltaryhmää: Kivisillat ja Tammerkosken sillat. Tampereella on kolme merkittävää kivisiltaa, Satakunnan silta, Aunessilta ja Teiskolan silta. Tammerkosken ylittävät sillat taas muodostavat historiallisesti ja rakenteellisesti merkittävän kokonaisuuden.

Sillan kestoikä määräytyy vääjäämättä rakennusmateriaalin perusteella seuraavasti:
– Ensimmäiset alkeelliset sillat olivat uoman yli kaadettuja puita, joista kehitettiin vuosituhansien kuluessa erilaisia rakenneratkaisuja. Puusiltojen ongelma on kuitenkin lahoaminen; nykyiset painekyllästetystä puusta rakennetut sillat kestävät alle 100 vuotta. Kattamalla sillat niiden kestoikää on voitu jonkin verran parantaa.
– Vanhimmat terässillat ovat maailmalla noin 300 vuoden ikäisiä, eikä vielä tiedetä miten pitkään ne tulevat kestämään. Teräksen ongelma on ruostuminen ja pitkällä aikavälillä hyvin kunnossapidettynäkin kantavuuden heikkeneminen.
– Nuorin rakennusmateriaali on teräsbetoni, joka on materiaaleista ongelmallisin. Silloissa betoni joutuu talvikunnossapidossa voimakkaan suolarasituksen alaiseksi. Ilman hiilidioksidin vaikutuksesta betonin kalsiumhydroksidi muuttuu kalsiumkarbonaatiksi ja betoni menettää raudoitusta suojaavan emäksisyytensä, jonka jälkeen raudoitus alkaa ruostua. Pitää paikkansa, että betoni tulee kovemmaksi iän myötä, mutta samalla se menettää emäksisyytensä karbonatisoitumisen vuoksi. Suomessa vanhimmat teräsbetonisillat ovat hieman yli 100 vuoden ikäisiä; aika näyttänee, että ne jäävät kolmanneksi kivi- ja terässiltojen jälkeen.
– Kivisillat ovat ainoita kestäviä siltoja. Maapallolla on yli 2000 vuoden ikäisiä kivisiltoja, jotka palvelevat päivittäin vilkasta liikennettä. Jos kivisilta on perustettu kalliolle ja holvin muoto on oikea, kivi on lähes ajaton rakennusmateriaali.

2. KIVISILLAT

Tampereella tällaisia kivisiltoja ovat Satakunnan silta, Aunessilta ja Teiskolan silta. Tampereen seudun upean kivityöperinteen jatkoksi on syytä lisätä Murolekosken silta, joka on Ruoveden puolella lähellä Tampereen rajaa.

2.1 Satakunnan silta

Satakunnan silta on 6-aukkoinen kiviholvisilta, jonka jännemitat ovat 17 metriä. Sillan leveys on 11,75 metriä ja kokonaispituus 112,6 metriä. Silta on valmistunut vuonna 1900.

Sillan kivien hankinnassa ja kivityössä oli vaikeuksia, josta johtuen vain sillan sivupintojen kiviverhous on erinomainen, mutta holvien kivien mittatarkkuus ja työstö poikkeaa selvästi. Liekö niin, että kivien toimitusvaikeuksien vuoksi kiviä hankittiin myös Pyynikiltä, Termopylen solasta, jolloin kiireen vaikutus näkyy kivityössä. Sillassa on upeat kaiteet ja valaisimet. Sillan rakennusvaiheita on kuvattu viitejulkaisun sivuilla 147 – 14900.

2.2 Aunessilta

Aunessilta on yksiaukkoinen kiviholvisilta, jonka vapaa-aukko on 19 metriä. Sillan kaideväli on 4,6 metriä ja kokonaispituus 46,5 metriä. Sillan alikulkukorkeus on yliveden aikaan 6,0 metriä. Silta on valmistunut vuonna 1899. Silta sijaitsee seututien nro 338 varrella Kämmenniemessä. Silta on virallinen museosilta.

Silta on yksi Suomen ja jopa pohjoismaiden merkittävimmistä kivisilloista upean kivityön, miljöönsä ja vesiliikenteen vaatimukset täyttävän aukkonsa vuoksi. 1960-luvulla vireillä oli sillan leventämishanke, joka olisi pilannut sillan arvon. Onneksi tieliikenteen tarpeet täytettiin rakentamalla uusi Kaitaveden silta riittävän etäälle Aunessillasta, joka entisöitiin ja ympäristö maisemoitiin muun muassa täyttämällä sillan pohjoispuolelle tietä varten tehty kallioleikkaus. Siltojen väliin tehtiin levähdyspaikka museosillasta kertovine opasteineen. Sillan mielenkiintoisia rakennusvaiheita on kuvattu viitejulkaisun sivuilla 144 – 147.

2.3 Teiskolan silta

Teiskolan silta on kaksiaukkoinen kiviholvisilta, jonka vapaa-aukot ovat 8,6 + 8,6 metriä. Sillan kaideväli on 8,05 metriä ja kokonaispituus 30,4 metriä. Silta on valmistunut vuonna 1894. Silta sijaitsee seututiellä nro 338 Teiskolassa.

Silta näyttää sivulta katsottuna kokonaan kivisillalta, mutta siltaa levennettiin vuonna 1967 rakentamalla sivumuurien varaan teräsbetonilaatta, jotta ajoradalle saatiin kaksi ajokaistaa. Laatan reunat verhottiin kivilaatoilla em. vaikutelman aikaansaamiseksi. Toimi ei kuitenkaan ollut Museoviraston mieleen, koska heidän mielestään betonipinta olisi pitänyt jättää näkyviin. Jokainen voi mielessään ottaa asiaan kantaa oheisen kuvan perusteella. 1980-luvun lopulla sillat rakennettiin hevosajoneuvoilla kulkemista varten, joten 4 – 5 metrin leveys ei tietenkään vastaa nykyisiä vaatimuksia. Leveysongelmia on yleisesti ratkaistu onnistuneesti kuvatulla tavalla (niinhän Aunessillassakin on tarkoitus). Kantavuusongelmia ei ole myöhemminkään yleensä esiintynyt, koska oikeanmuotoinen holvirakenne pystyy ottamaan siihen kohdistuvat kuormat.

3. TAMMERKOSKEN SILLAT

Tammerkosken silloista saa harvinaisen havainnollisen kuvan sillanrakennuksen kehittymisestä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta nykypäiviin. Aikaisemmat sillat olivat Isosiltaa lukuun ottamatta puusiltoja, joiden kestoikä on rajallinen, kuten edellä on todettu. Vanhimmat säilyneet rakenteet ovat Satakunnan silta ja Tammerkosken pohjoisen ratasillan alusrakenteet, joiden sittemmin uusitut teräsrakenteet edustivat aikansa tyypillisiä rautatiesiltoja. Kun teräsbetonin käytöstä oli riittäviä kokemuksia tuli Hämeensillan vuoro ja teräsbetonin valta-asema 1960-luvulle ja Ratinan sillan rakentamiseen asti. Viimeksi tulivat vinoköysisillat Vuolteen ja Laukon siltojen muodossa. Näin ollen voidaan huomata, että Tampereella on seurattu ajan virtauksia. Seuraavassa siltoja on käsitelty kosken niskalta alavirran suuntaan.

3.1 Näsin silta, pohjoinen ja eteläinen

Näsin sillat sijaitsevat valtatiellä 12, Tammerkosken luusuassa.

Pohjoinen silta on 5-aukkoinen teräsbetonikantinen teräksinen kotelopalkkisilta. Jännemitat ovat 30,05 + 38,40 + 2 x 48,02 + 38,40 metriä. Kokonaispituus on 225,40 metriä. Kaideväli on 14,25 metriä, pohjoisreunassa on 3,0 metrin levyinen kevyen liikenteen väylä. Silta on valmistunut ikansa Eteläinen silta on 5-aukkoinen teräsbetonikantinen teräksinen palkkisilta. Jännemitat ovat 30,50 + 38,90 + 2 x 48,00 + 38,40 metriä. Kokonaispituus on 218,30 metriä. Kaideväli on 12,10 metriä, eteläreunassa on 2,80 metrin levyinen kevyen liikenteen väylä. Silta on valmistunut vuonna 1997.

Sillat edustavat 1900-luvun jälkimmäisellä neljänneksellä suurissa silloissa käytettyä siltatyyppiä. Pohjoisen sillan pääkannattajat ovat kotelopalkkeja ja eteläisen liittopalkkeja. Kansi on molemmissa silloissa teräsbetonilaatta. Siltatyypit ovat ylläpidon kannalta hyviä, koska teräsrakenteiden kunnon seuranta on helppoa jopa silmämääräisesti.

3.2 Tammerkosken ratasilta, pohjoinen ja eteläinen

Pohjoinen silta on 5-aukkoinen siten, että länsipäässä on teräsbetoninen laattasilta, kolmessa pääaukossa teräksinen ristikkosilta ja itäpäässä teräksinen levysilta. Jännemitat ovat 14,85 + 3 x 38,0 + 9,0 metriä. Kaideväli on 5,27 metriä. Alkuperäinen silta on valmistunut vuonna 1893. Ristikko on uusittu vuonna 1937 ja uudestaan vuonna 1974. Levysillat on uusittu vuonna 1936 ja länsipään silta-aukko on muutettu teräsbetoniseksi laattasillaksi vuonna 1996.

Eteläinen silta on 5-aukkoinen siten, että länsipäässä on teräsbetoninen laattasilta, kolmessa pääaukossa teräksinen ristikkosilta ja itäpäässä teräksinen levysilta. Jännemitat ovat 15,10 + 3 x 38,0 + 9,0 metriä. Kaideväli on 5,27 metriä. Alusrakenteet on tehty leventämällä vanhan sillan rakenteita alavirran puolelle vuonna 1968. Sillan päiden levysillat ovat valmistuneet vuonna 1967 ja ristikko vuonna 1974. Länsipään levysilta on muutettu teräsbetoniseksi laattasillaksi vuonna 1996.

Silta sijaitsee rataosalla Tampere – Lielahti. Vuonna 1893 valmistunut ratasilta oli Tampereen vanhin teräsristikkosilta. Sillassa oli paarteiden väliset poikki- ja tuulisiteet, mutta ne jätettiin kulkukorkeutta ja sähköistystä rajoittavina pois vuoden 1974 teräsristikoista. Sillan leventäminen johtui rataosan muuttamisesta kaksiraiteiseksi. Leventämisestä on tietoja viitejulkaisun sivulla 215, jossa on hyvä kuva eri aikoina käytössä olleista teräsristikoista.

Sillan historiaan liittyy paitsi teräsrakentamisen kehittymistä myös liikenteen kasvun aiheuttamia muutostarpeita yli sadan vuoden ajalta.

3.3 Palatsinraitin kevyen liikenteen silta

Palatsinraitin silta on rakenteilla ja valmistuu vuoden 2012 syksyllä. Silta on 10-aukkoinen teräsbetoninen palkkisilta. Jännemitat ovat 6,58 + 8,8 + 2 x 8,6 + 8,75 + 9,85 + 9,7 + 9,85 + 10,4 + 10,25 metriä. Kaideväli on 6,0 metriä. Sillan on suunnitellut Pontek Oy.

3.4 Satakunnan silta

Satakunnan silta on käsitelty kohdassa 2.1.

3.5 Hämeensilta

Hämeensilta on rakenteeltaan poikkeuksellinen yksinivelinen holvisilta. Teräsbetoninen holvi on kannoista massiivinen ja laesta kotelomainen. Nivel on laessa, mikä on harvinaista. Todellisuudessa holvin kantoihin on syntynyt halkeamat, joten rakenne toiminee alkuperäisestä poikkeavalla tavalla. Holvin jännemitta on 40 metriä ja ajoradan leveys 18,50 metriä, jonka molemmin puolin on 5,0 metrin levyiset jalkakäytävät. Silta valmistui vuonna 1929.

Silta vaikuttaa sivulta katsottuna kivisillalta, koska sillan kaiteet ja sivupintojen verhoukset on tehty Kalvolan punagraniitista. Poikkeuksellista sillassa on lisäksi neljä Väinö Aaltosen veistämää upeaa patsasta. Sillan rakennusvaiheita on kuvattu viitejulkaisun sivuilla 308–309.

Nykyinen silta on samalla paikalla sijaitsevana 1500-luvulta lähtien jo kahdeksas. Edellinen, Isosilta, valmistui vuonna 1884. Sillan pääkannattajina olivat rautaiset kaideansaspalkit, joiden alusrakenteina olivat kivirakenteiset maatuet ja virtapilari. Sillan kaideväli oli 12 metriä. Isosillan edeltäjä oli puinen tukiansassilta, joka valmistui vuonna 1848.

3.6 Vuolteen silta

Vuolteen silta valmistui vuonna 1985. Silta on kevyen liikenteen teräsbetonikantinen vinoköysisilta. Silta sulautuu hyvin ympäröiviin rakennuksiin, mutta edustaa aikakauden hieman raskasta rakennustapaa.

 3.7 Laukon silta

Silta on jännitetty teräsbetonikantinen vinoköysisilta. Sillan jännemitat ovat 20,8 + 25,0 +100,5 metriä ja kaideväli 5,0 metriä. Teräspylonin korkeus on 46 metriä. Silta valmistui vuonna 2010. Sillan on suunnitellut WSP Finland Oy ja urakoinut Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Silta on kevyen liikenteen silta, jonka Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi vuoden 2011 sillaksi.

3.8 Ratinan silta

Ratinan silta valmistui 1959. Se on teräsbetoninen holvi- ja laattasilta. Sillan jännemitat ovat 9,0 + 4 x 10,7 + 9,0 + 53,2 + 2 x 10,7 + 9,0 metriä ja leveys 30 metriä. Alikulkukorkeus on yliveden aikaan 9,20 metriä. Sillan kokonaispituus on 167,5 metriä.

Ratinan silta on esimerkki siltojen korjaustarpeesta. Siltojen tarkastusjärjestelmän perusteella on havaittu, että silta joudutaan peruskorjaamaan 25 – 35 vuoden kuluttua valmistumisesta. Ratinan sillan täydellinen peruskorjaus on paraillaan käynnissä eli noin 50 vuoden kuluttua. Tätä ennen on kuitenkin tehty osittaisia korjaustöitä 1980-luvun alkupuolelta lähtien siitä syystä, että sillan osat poikkeavat toisistaan siten, että länsipää alkoi vaurioitua ensiksi, itäpää seuraavaksi ja onneksi keskiaukon holviosa on kestänyt turmeltumista parhaiten. Sillassa on tavallaan kolme siltaa, jotka elävät omassa tahdissaan. Tampereella siltojen kuntoa seurataan Liikenneviraston Siltarekisterin toimintaperiaatteiden mukaan.

Patosilta ja Takon voimalan silta

Patoja myöten on aina voitu ylittää koski, mutta varsinaisesti patoja alettiin hyödyntää, kun niiden varaan rakennettiin kevyen liikenteen sillat. Nyttemmin niistä on tullut lemmenlukkosiltoja, kun rakastavaiset ovat alkaneet sinetöidä liittojaan lukkoja kaiteisiin kiinnittämällä.


 

Muutamia Suomen sillastosta:
- Suomessa on noin 22 000 siltaa, joista noin 14 500 siltaa on Liikenneviraston hallinnassa.
- Suomessa on kiviholvisiltoja säilynyt noin 200.
- 1920-luvulla betoni ohitti puun suosion siltojen rakennusaineena. Suunnittelua ja rakentamista nopeutti tyyppipiirustusten laatiminen muun muassa laattasilloista.
- 1960-luvulla betonipalkit jännitettiin. Jännitetyt kotelopalkkisillat ovat taloudellinen ja kestävä ratkaisu.
- Suomen pisin silta on Raippaluodon vinoköysisilta, joka valmistui vuonna1997. Sillan pituus on 1045 m ja leveys 12 m. Silta-aukko on 250 m ja vapaa alituskorkeus on 26 m. Sillan tukipilareitten korkeus 86 m.


Suomen sillaston kehitysvaiheista on Tiehallinnon toimeksiannosta vuonna 2008 valmistettu video: http://www.huura.fi/index.php?mid=5&pid=21. Esitys on nähtävissä Huura Oy:n kotisivuilla http://www.huura.fi/ osiossa Julkaisut. Videon tuotannosta ja ulkoasusta vastasi Jouni Huura (kuva vasemmalla).

Kirjallisuusviite: Siltojemme historia, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Otavan kirjapaino Keuruu 2004, 525 s. ISBN 951-758-446-6.

Teksti ja kuvat: Jorma Huura
Henkilökuvat: Jorma Hautala