Jari Hännikäinen
Suomen talouden näkymät – joko parempaa näköpiirissä?
Talouden tila on puhuttanut jo pidemmän aikaa ja talousmedian uutisotsikot ovat pysyneet lähes systemaattisesti mollivoittoisina. Globaalin talouden vire on kärsinyt Ukrainan sodan luomasta epävarmuudesta, Lähi-idän levottomuuksista, inflaatioshokin jälkimainingeista ja korkoympäristön muutoksesta ja globaali BKT-kasvu on jäänyt jo pidemmän tovin trenditasoa heikommaksi noin 3 %:n tuntumaan. Vaisu yleinen talouskehitys on iskenyt kovasti myös Suomen vientivetoisen talouden vireeseen.
Globaalin talouden tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen viimeisen puolen vuoden aikana. Suhtaudumme edelleen tulevaan toiveikkaasti ja ennakoimme ensi vuonna vähittäistä käännettä kohti parempia aikoja. Varovainen optimismi kumpuaa ennen kaikkea globaalista korkokäänteestä, sillä keskuspankkien koordinoitu koronlaskusykli on perinteisesti avannut pienellä viiveellä kysyntä- ja investointitulpan ja odotamme näin käyvän tälläkin kerralla. Myös Kiinan syksyn mittaan ilmoittamat uudet elvytystoimet tukevat globaalia kasvunäkymää. Ennakoimme erityisesti pari viimeistä vuotta vaikeuksissa olleiden teollisuuden ja rakentamisen saavan ensi vuonna uutta puhtia, vaikka piristymisen kulmakertoimeen ja aikatauluun liittyy edelleen epävarmuutta. Teollisuuden virkistyminen sataisi erityisesti euroalueen ja Suomen laariin.
Yksityisen kulutuksen näkymät ovat globaalissa mittakaavassa edelleen positiiviset, sillä vahva työmarkkinatilanne, inflaation rauhoittuminen, aiempaa reippaampien palkankorotusten myötä vahvistuva ostovoima sekä korkojen lasku muodostavat yksityisen kulutuksen kasvun kannalta positiivisen cocktailin. Globaali kasvu nojannee jatkossakin vahvasti yksityisen kulutuksen harteille.
Globaalia talouskuvaa varjostaa Yhdysvaltojen uuden hallinnon toimien arvaamattomuus. Trump on uhannut asettaa 10 %:n (tai 20 %:n) tuontitullin kaikelle Yhdysvaltoihin suuntautuvalle tuonnille ja erikseen vielä 60 %:n tullin kiinalaistuotteille. Toteutuessaan nämä tullit vaikuttaisivat negatiivisesti globaalin kaupan kehitykseen, ruokkisivat yleistä epävarmuutta ja laittaisivat jarrua talouskasvulle. Yhdysvaltojen tulevaan politiikkalinjaan liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata vielä tässä vaiheessa vetää.
Suomen taloudesta saadut hyvät uutiset ovat jääneet harvalukuisiksi ja yleinen näköalattomuus on vallannut mielialat. Kesän jälkeinen uutisvirta antaa kuitenkin varovaisia signaaleja talouden aallonpohjan ohituksesta ja BKT-indeksien perusteella Suomen talous on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että merkit talouden käänteestä ovat vielä kovin hauraita, eikä henkseleitä voida paukutella kasvukuvan suhteen.
Suomen talouden sektorikuva on poikkeuksellisen kaksijakoinen, sillä palvelualoilla menee isossa kuvassa edelleen kohtuullisen mukavasti, mutta teollisuuden ja rakentamisen alho on käsinkosketeltava. Suomen teollisuuden syksyn aikana jatkunut tilauskantojen sulaminen signaloi, ettei ihan välitöntä teollisuuden käännettä kohti parempaa ole näköpiirissä. Suomalaisteollisuuden piristyminen edellyttää käytännössä globaalin kaupan ja investointihalukkuuden virkistymistä ja merkkejä käänteestä kannattaa seurata jatkossakin tilauskirjojen kehityksestä. Korkojen laskua odotetaan vesi kielellä erityisesti rakennussektorilla, jonka aktiviteetti on valunut Suomessa poikkeuksellisen heikoksi. Korkojen lasku avittaa vähitellen rakennussektorin piristymistä, mutta äkkikäännettä sektorin tilaan ei ole luvassa myymättömien asuntojen reippaasta varannosta johtuen.
Palvelualojen suhdannenäkymä linkittyy vahvasti kotitalouksien tilanteeseen. Kuluttajaluottamus on edelleen laimeaa ja työmarkkinat ovat osoittaneet yhä selvempää heikkenemistä, mutta ostovoiman vahvistuminen ja euribor-korkojen lasku tuovat positiivisuutta kulutusnäkymiin. Korkokulujen laskun myötä kotitalouksien budjetteihin syntyvä liikkumavara tullaan käyttämään osin säästämiseen, mutta osa valuu tukemaan kotimaan kulutusta. Ennakoimme velanhoitokustannuksista säästyvien rahojen tukevan jatkossa myös ei-välttämätöntä kulutusta, kuten vapaa-ajan palveluita, ulkona syömistä ja matkustelua.
OP-Ryhmä ennustaa Suomen talouteen ensi vuodelle selvää suhdannekäännettä kahden heikon vuoden jälkeen ja kasvun laaja-alaistumista. OP ennustaa Suomen BKT:n kasvavan ensi vuoden aikana 2,0 %:lla, kun ekonomistien konsensus ennustaa ensi vuodelle 1,6 %:n kasvua. Ennusteemme mukaan yksityisen kulutuksen kasvu virkistyy ostovoiman vahvistumisen ja korkojen laskun avittamana tämän vuoden 0,7 %:n tasosta 1,5 %:iin. Odotamme korkokäänteen laittavan jäähyllä olleita investointihankkeita liikkeelle ja investointien kasvavan ensi vuoden aikana 5,3 %:lla kahden vuoden selvän supistumisen jälkeen. Globaalin teollisuuden virkistymisen arvioimme tukevan Suomen ulkomaankaupan piristymistä ja ennustamme viennin sekä tuonnin kasvavan ensi vuoden aikana yli 4 %:n tahdilla. Työmarkkinat jatkavat vielä tovin heikkenemistään, mutta odotamme, että Suomen työttömyysaste asettuisi ensi vuoden aikana kokonaisuutenaan 7,9 %:iin. Ennusteemme mukaan ollaan siis menossa kohti parempia aikoja!
Ekonomistina on syytä korostaa, että suhdanteet vaihtelevat, mutta kannattaa kiinnittää huomiota myös Suomen pidemmän aikavälin rakenteelliseen kasvunäkymään. Pitkässä juoksussa talouskasvu koostuu yksinkertaistettuna kahdesta komponentista eli työn tuottavuudesta ja työvoiman kehityksestä. Ikävä kyllä kummankaan kasvukomponentin näkymät eivät ole hääppöiset.
YK:n väestöennusteen perusteella Suomen työikäinen väestö (15-64v) on jo kääntynyt supistumisuralle ja lasku-uran ennustetaan jatkuvan tulevien vuosikymmenten aikana. Työikäisen väestön supistuminen tarkoittaa konkreettisesti sitä, että demografia tuo jatkossa talouskasvulle kroonista vastatuulta. Demografian varaan ei siis kannata rakentaa pidemmän aikavälin kasvuhaaveita. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on aivan toinen ja väestökasvu tuo talouteen kroonista myötätuulta, joka kumuloituu pitkällä aikavälillä.
Suomen talouden iso ongelma on myös se, että työntuottavuus laahaa pahasti kilpailijamaiden perässä. Tuottavuuserot voi kristallisoida vertaamalla suomalaisten ja ruotsalaisten tuottavuutta. Siinä missä suomalainen työskentelee kymmenen päivää, niin ruotsalainen saa saman BKT-tuotoksen aikaiseksi yhdeksässä päivässä. Tuottavuuskehityksen osalta huolestuttavaa on se, että suomalaisten korkeakoulutettujen osuus on polkenut paikoillaan vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun kilpailijamaiden koulutustaso on noussut systemaattisesti. Jos koulutustasomme jää jälkeen kilpailijamaista, niin miten voimme odottaa pysyvämme muiden kelkassa yhä monimutkaistuvassa maailmassa?
Vaikka pidemmän aikavälin kasvunäkymä näyttää vaatimattomalta, niin kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Suomalaisilla on mahdollisuuksia vaikuttaa taloutemme kasvupotentiaaliin. Olisi ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, että työikäinen väestö saataisiin käännettyä kasvuun tai ainakin ennakoitua työikäisen väestön supistumista saataisiin loivennettua. Euroalueella ja Suomessa on paljon säätelyä, joka on tarpeellista, mutta pitäisi pitää huolta siitä, ettei talouskasvu tukehdu liiallisen säätelyn paineessa. Koulutus tason nosto olisi yksi konsti lisätä kansakunnan kykyä innovoida ja luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle sekä ohjata rajallisia resursseja kohti kaikkein tuottavampia toimialoja. Investointeja vauhdittamalla voidaan vaikuttaa liike-elämän kilpailukykyyn ja samalla kasvumahdollisuuksiin. Tampere on hyvä esimerkki investointien vaikutuksista, sillä kaupungin tekemät laajat investointihankkeet kantavat nyt hedelmää. Tappara-fanina on helppo todeta, että maan jääkiekkopääkaupungista ei ole kahta kysymystä! Monet vakiintuneet suomalaiset yritykset tuntuvat menettäneen kasvuhaluisuutensa, mutta monet nuoret ja ketterät yritykset ovat tuoneet lisää kasvuhakuisuutta yrityskenttään ja tätä tarvitaan jatkossa lisää. Jokainen voi vaikuttaa itse oman työnsä tuottavuuteensa. Kehotan kaikkia pohtimaan konsteja työntuottavuuden kohentamiseksi, sillä pienetkin parannukset kumuloituvat kansakunnan tasolla ja kirkastavat kasvunäkymiä. Meillä on siis paljon konsteja vaikuttaa Suomen talouden tulevaan viretilaan, pitää vain kääntää kiviä paremman tulevaisuuden takaamiseksi.
Jari Hännikäinen