Arkkipiispa Jukka Paarma: Vieläkö veteraanihengestä on kansakunnan tienviitaksi?

Arkkipiispa Paarma kertoi aluksi lapsuus- ja nuoruusvuotensa muistoista Tampereelta, missä hän eli vuoteen 1961 saakka. Tuon jälkeen hän siirtyi suorittamaan asepalvelustaan ja opiskelemaan.

Suomen Sotaveteraaniliitto perustettiin vuonna 1961 Tampereella. Sen toiminta päättyy tänä vuonna.

Sotainvalidien Veljesliiton perustamisessa olivat papit keskeisesti mukana, kuten Aamulehden päätoimittajanakin toiminut Jaakko Hakala. Kiinteä, hyvä yhteistyö oli vallitseva toiminnan alusta alkaen noiden yhteisöjen kesken. 1960-luvulla asiat saatettiin julkisuuteen. Sotaveteraanit olivat tuolloin parhaassa työiässä ja merkittävästi yhteiskuntamme johtoportaassa. Kuitenkin julkisuudessa heillä oli ajan hengen mukaisesti heikko arvostus (”mitäs menitte sinne”). He, maamme itsenäisyyden puolustajat, saivat kokea halveksuntaa ja pilkkaa. Kunniakansalaisiksi he muuttuivat vähitellen.

Kotirintaman ja lottien kanssa veteraanit muodostivat aikanaan sotasukupolven, joka joutui kalliisti maksamaan maamme kohtalot. Sotaveteraaneja on tänään n. 2000 ja heidän keski-ikänsä lähentelee sataa vuotta. Rintamaveteraaniliitto lakkautti toimintansa vuonna 2023 ja Sotaveteraaniliiton toiminta päättyy vuonna 2024. Tammenlehvän perinneliitto jatkaa toimintaa tästä eteenpäin.

Puhuttaessa arvoista voidaan sanoa niiden käsittävän kaikki elämän alat. Arvot, yleishyveet olivat keskeisesti esillä esimerkiksi juuri käydyssä presidentinvaalikamppailussa. Siellä ehdokkaat joutuivat syvällisempien elämänarvojensa ohella puntariin myös mm. karaoken ja saunakulttuurinsa osalta. Arvoista puhuminen on sujuvaa. Tasa-arvo, ihmisarvo ja heikommista huolehtiminen olivat keskeisiä teemoja esimerkiksi presidentinvaaliem-me ensimmäisellä kierroksella. Silloin mennään mielipiteiden tasolle, kun otetaan kantaa vaikkapa elinkeinon harjoittamiseen, kuten turkistarhauk-seen. Arvo ei ole yksiselitteinen määre. Arvo sisältää hyveen, etiikan ja moraalin tarkastelukulmat. Itseisarvo ja välinearvo erotetaan toisistaan. Voidaan kysyä, mihin arvot ovat välineitä. Mihin niillä pyritään? Esimerkiksi hyvä elämä käsitetään yksilön, yhteiskunnan ja kansakunnan arvona.


Presidentin vaaleissa tulevat esiin kansakunnan arvot ja presidentti koetaan arvojohtajaksi. Hän edustaa demokratiassamme itsenäistä tasavaltaa, markkinataloutta ja itsenäistä puolustusta. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä tässä kansakunnan viitekehyksessä.

Veteraanisukupolven arvot olivat:

  1. Oman maan vapauden ja itsenäisyyden säilyttäminen ja sitä kautta vahva kansallistunto. ”Talvisodan ihme” toteutui siinä, että vuoden 1918 tapahtumien jälkeen kaksi vuosikymmentä myöhemmin puolustettiin yhteistä isänmaata rinta rinnan toinen toistaan tukien.
  2. Yhteys; kansallistunto
Ruutiukkojen nestori, viime kesänä 100 vuotta täyttänyt veteraani Timo Salokannel käytti arvokkaan kommenttipuheenvuoron: Me tavoittelimme isänmaan vapautta.

Mikä sai jatkamaan taistelua? Ei pelkkä isänmaa, viha tai usko. Kiinteän joukon jäsen ei halunnut (eikä varmaan voinut) tuottaa pettymystä. Tunne oli se, että minusta pidetään huolta. Aatteellinen perusta nykypäivällekin.

Suomi nyt: Arvoperintö on edelleen voimissaan. Hyvinvointivaltion perusta on kaikelle toiminnalle paras lähtökohta. Isänmaallinen kansallishenki eli heikommista huolehtiminen on edelleen voimissaan. Kansakunnan yhtenäisyys on korkealla tasolla. Yhteiskunnassa on nähtävissä erilaisia intressejä, kuten eri puolueet, työelämän työntekijät ja työnantajat. Vastakkainasettelua on, mutta samalla eri näkökohdat tulevat esiin.

Vanhat tuttavat arkkipiispa Paarma ja Markku Knuutila kohtasivat kokouksessa.

Ihmisoikeudet ovat meillä hyvät, mutta säröjäkin on. Tämä ilmenee suhteessa itään päin siten, että helposti unohdamme yksittäisten ihmisten ihmisarvon. Reservistä on poistunut suuri joukko. Asiaa ei kannata suurennella, mutta se kertoo joidenkin yksilöiden asenteesta.

Nuorisomme on hyvin koulutettua. Nuoriso on aina ollut vallatonta (vanhemman väen mielestä). Nuoriso on vähintäänkin harmin aiheuttaja: Katujengit, väkivalta, nuorison asenteet (no rules). On hälyttävä merkki, jos nuoret jäävät syrjään. Silloin arvokasvatus menee kohti retuperää.

Voidaan kysyä, että kuka antaa nykyään arvopohjan? Uskonnonopetus teki sen ennen.Yhteiskunnan arvot lähtevät yksilöistä. Perusarvot ovat kunnossa. Ne ovat tienviitta elämään. Resilienssi eli vankat hyvät arvot yhtäältä ja toisaalta joustavuus tilanteen mukaan. Yksilötasolla tarvitaan joustavuutta ja kestävyyttä. Itävallan juutalainen logoterapian luoja ja kehittäjä Viktor E. Frankl, joka vuonna 1944 siirrettiin vaimonsa Tillyn kanssa Auschwitz II:een eli Auschwitz-Birkenauhun näki, että usko tulevaisuuteen on tärkeää. Niillä, jotka uskoivat tulevaisuuteen, oli suurempi mahdollisuus selvitä jopa keskitysleiristä. Myös Frankl itse selviytyi, vaikkakin hänen vaimonsa Tilly menehtyi huhtikuussa 1945 Bergen-Belsenissä aiemmin sinne siirrettynä. Suomen kohtalonvuosina tiedettiin, mitä puolustettiin: koti, isänmaa, uskonto. Ne olivat rintamalla puolustettuina ja naisten toimesta kanttiinit ja erinäiset ruokalat.

Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen puheenjohtaja, sosiaalineuvos ja
Ruutiukko Seppo Rantanen luovutti arkkipiispalle teoksen "Pitkät pojat", jonka toinen kirjoittaja hän on.