Diakoniajohtaja Matti Helin: Tampere Missio – myötäelävää kaupunkia rakentamassa

Pirkanmaalla syntyivät vuonna 1881 Aamulehti, Aleksanterin kirkko ja Tampereen kaupunkilähetys. Alku city-lähetykselle tuli Brittein saarilta. Diakonissalaitokset olivat syntyneet jo hieman aiemmin. Ne palvelivat ensisijaisesti naisia yleensä ja myös äitejä. Esitelmöitsijämmekin sukkuloi viisi vuotta diakoniatyössä Tampereen ja Helsingin välillä. Skotlannista alkoi aikanaan diakoniatoiminta 200 vuotta sitten. Setlementtiliike puolestaan sai alkunsa Brittein saarilta kuin myös NMKY-liike.

Keisarillinen senaatti vahvisti vuonna 1907 Tampereen kaupunkilähetyksen säännöt ja siten toiminnan rekisteröitynä yhdistyksenä. Meillä oli yksi seurakunta ja tuomiorovasti oli järjestön puheenjohtaja. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi kirkon piirissä varsinaisesti diakoniatyö. Sitä tekivät siis siihen saakka järjestöt. Toiminnalla on kuitenkin aina ollut kirkollinen tausta.

1800-luvulla toiminnan lähtökohtana oli huoli perheistä ja erityisesti lapsista. Lainsäädäntö oli puutteellista. Pääsääntöisesti sitä ei ollut. Lapsiköyhyydestä tuolloin voidaan puhua. Mitä siis voitiin tehdä? Porvarisrouvat ottivat tilanteesta vaarin ja ryhtyivät toimeen. Muodostettiin ompeluseuroja eli tehtiin vaatteita köyhille. Aikaansaannoksia pantiin myös myyntiin, mistä saatiin ensimmäiset varat toimintaan. 1920-luvulla ensimmäinen diakonissa tuli Helsingistä T.ampereelle, mutta vapaaehtoistoiminta pysyi pitkään auttamistoiminnan perustana. Kesäsiirtola lapsille saatiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen hankituksi Teiskosta. Se oli kirkkoherran entinen talo. Siellä tamperelaislapset saivat vuosikymmenten ajan nauttia kurista, ohjatusta kesätoiminnasta ja viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi ruuasta. Maaseudun nuorille on järjestetty ammattioppilaskoteja opiskelun ajaksi heidän siirryttyään kaupunkialueellemme työelämää varten. Päiväkoteja perustettiin kaupunkilähetyksen toimesta ja kehitysvammaisia autettiin vuosikymmenten varrella. On näet muistettava, että kehitysvammaisia koskevaa lainsäädäntöä alkoi muodostua maassamme perin myöhään, vasta 1950-luvulla. Tuolloin alettiin nähdä mahdollisuutena myös tuon ihmisryhmän kouluttaminen työelämään mahdollisuuksien niin salliessa.

1980-luvulla kaupunkilähetyksen työsarkaan liitettiin myös vanhainkodit. Tampere Missiolla, miksi kaupunkilähetyksen nimi nelisen vuotta sitten muutettiin, on kolme isohkoa vanhainkotia. Ne ovat ryhmäkoteja eli nimeltään Peurankallio, Koskikoti Kyttälässä ja Veteraanikoti Härmälässä. Pirkanmaan hyvinvointialue ohjaa toimintaa.

Missio-nimi otettiin mainitusti käyttöön neljä vuotta sitten. Se on Tampere-Missio-palvelut osakeyhtiö. Siitä Tampere Missio r.y. omistaa 100 prosenttia. Jos rahaa (voittoa) muodostuu, se menee Missio r.y:lle, joka jakaa varat lahjoituksina yleishyödyllisiin lahjoituksiin. Hanketoimintaa on perhetyö ja kimpassa perhe -toiminta. Se on vapaaehtoista. Nuoret kokevat paljon syrjäytymistä. Siitä kertovat jonot Pirkanmaankin hyvinvointialueen palveluihin. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa veronmaksajille 0,5 – 1 miljoonaa euroa puhumattakaan siitä, jos nuori jää pysyvästi yhteiskunnan huollettavaksi. Yleisesti ottaen kuitenkin nuoret toipuvat hyvin, kun he saavat apua.

Senioripysäkki on yli 60-vuotiaille tarkoitettu keskustelumahdollisuus. Aamukorva puolestaan on puhelinpäivystys, jolla ihmisiä osaltaan pyritään auttamaan. Missiolla on ystäväyrityksiä, jotka mahdollistavat työntekijöilleen mahdollisuuden olla Mission apuna 1-2- päivää vuosittain.

Missiolla on noin 20 toimipistettä paikkakunnallamme. Wivi Lönnin luonnostelemaa Amurin Rukoushuonetta ( W. L. Jyväskylä, lokakuu 1914 ) ei koskaan toteutettu. Kuitenkin nyt 110 vuotta myöhemmin Missio on rakentamassa Kyttälään TST-arkkitehtitoimiston suunnitteleman Asunto Oy Tampereen Nikaman, mihin rakentuu ajanmukainen keskus palvelemaan yhtiön tämän päivän suuria haasteita.