Eversti evp Janne Pauni: Punakone Ukrainassa – taustaa ja kokemuksia Ukrainan ilmasodasta
Punakone Ukrainassa - Taustaa ja kokemuksia Ukrainan ilmasodasta
Operaatioympäristö
Venäjän asevoimat 2013 - 2019; Vahvuus 930 000
Tehtävittäin tavoitevahvuus yht. 1 014 000
Upseerit 220 000
Aliupseerit 50 000
Sopimussotilaat 394 000
Varusmiehet 267 000
Palveluksessa yht. 934 000
Venäjän sotilasmenot 2021
- yli 60 mrd USD
- ( USA: 800 mrdD)
Noin ¼ budjetista ilmavoimien menoihin
Ilmavoimien vahvuus noin 170 000
Ilma-aluksia noin 3 600 – 1 800 op
Ilmapuolustusjärjestelmiä yli 800
Liikekannallepano
syksy 2022: 300 000
jatko : 500 000 ???
Vahvuuden kasvattaminen 1,5 milj. sotilaaseen 2026 mennessä.
Venäjän sotilaallinen johto
Presidentti – ylipäällikkö; voi johtaa kriisiaikana ja sotatilassa
Puolustusministeri – ohjaus presidentin linjalla; hankinnat, kalusto, koulutus, ylläpito; valvoo ja johtaa yleisesikuntaa
Yleisesikunnan päällikkö – asevoimien sotilasjohtaja
Yleisesikunta – turvallisuus, seuraa uhkaa, strategiset ja operatiiviset suunnitelmat
Puolustushaarakomentajat – organisoivat, kouluttavat, aseistavat joukot
Sotilaspiirit – Strategiset suunnat; johtavat alueensa joukkoja
Ennakko-odotukset 2021 – 2022
- Yleinen käsitys – ei tule laajamittaista maasotaa
- Venäjällä kyky käyttää uusinta tekniikkaa ja menetelmiä
- Venäjä käy nykyaikaista sotaa, soveltaa läntisiä malleja
- Tavoitteena yllätys – Venäjä pyrkii menestykseen
- Sodan alettua: Kiova vallataan muutamassa päivässä ja…
- … Ukrainan puolustus romahtaa, antautuu alle viikossa
- Venäjän maasotadoktriini painottaa massiivista tulenkäyttöä
Venäjän joukoilla hyvä hävittäjä- ja ilmatorjuntasuoja
Ukrainaa vastaan ilmaherruus kolmessa vuorokaudessa
- Ukrainan ilmavoimat ja ilmapuolustus tuhotaan nopeasti
Venäjän ja Ukrainan ilmatoiminnasta
- Venäjällä määrältään vaikuttava ilma- ja ilmapuolustusvoima
- 350 nykyaikaista monitoimihävittäjää ja rintamapommittajaa sekä laaja lähi-, keski- ja pitkän kantaman ohjusilmatorjunta
- maasodan suoraan tukemiseen 100 rynnäkkökonetta ja 200 uutta helikopteria
- huomattava kaukovaikuttamiskyky ilmasta, maalta ja mereltä
- pitkän matkan pommikoneita risteilyohjusten laukaisemiseen ja erikoiskoneita johtamiseen, tiedusteluun, valvontaan ja häirintään
- droonit käytössä tiedusteluun ja tykistön tulenjohtamiseen
- suuri voimasuhde-ero: Ukrainan pienet ilmavoimat, vanhahkot aseet, kyvykäs lyhyen ja keskikantaman ilmatorjunta, länsimaiden tuki
- Ukraina edellä droonien käytössä puolustuksessa ja vastahyökkäyksessä
Asevoimauudistukset 2010-luvulla
- Sotilasoppi-sotilasstrategia (2021), doktriini ( 2010,2014 )
NATO suurin uhka; aktiivinen torjunta, myös oman alueen ulkopuolella.
Ydinaseen käyttömahdollisuus --- kansalliseen olemassaoloon kohdistuu uhka
Ulkopolitiikka ->venäläisten suojelu ulkomailla; 2022 ”venäläinen maailma”
- Valtiolliset varustamisohjelmat ( 2020,2027 )
Modernit järjestelmät, johtamisjärjestelmä, tehokkaat täsmäaseet
Luopuminen vanhoista asejärjestelmistä
- Organisaatiouudistus
4-portaisesta 3-portaiseen johtamiseen
Sotilaspiirin alueen kaikki joukot yhden komennon alle
(maa,meri,ilma),”joint”
Henkilörakenteen uudistaminen ja supistaminen; sopimussotilaat
- Palvelusolot
Ilma-avaruusvoimat (VKS)
Ilma-avaruusvoimien aselajit
Operatiivis-taktiset lentojoukot*
->sotilaspiirien käyttöön
Maavoimailmailu
->sotilaspiirien käyttöön
Kaukotoimintailmavoimat
->johdetaan keskitetysti
Kuljetusilmavoimat
*Op-taktiset lentojoukot:
- monitoimi- ja torjuntahävittäjät
- rintamapommittajat
- rynnäkkökoneet
- tiedustelukoneet
Avaruusvoimat
Sotilassatelliitit
Ennakkovaroitusjärjestelmä
( ohjuspuolustus)
Ilmapuolustusjoukot
Ilmatorjuntajoukot
->suurkohteet, kohteet
Radiotekniset joukot ( ilmavalvonta )
Ohjuspuolustusjärjestelmä
Meri-ilmavoimat
2011 miehittämättömät ilma-alukset
(UAV) maavoimien vastuulle
2014 kansallinen puolustuksen johtokeskus; koordinoi lentotoimintaa
2015 maavoimailmailu (helikopterit) sotilaspiirien johtoon
Kaukotoiminta- ja kuljetusilmavoimat sekä ohjuspuolustus ylijohdon
johdossa
Ilmavoimienlogistiikassa varikkotason korjaustoimintaa teollisuudelle
VENÄJÄN OPERAATION PERUSAJATUS
Laajamittainen nopea ilma-, maa- ja merioperaatio
1.osa
Laaja ohjus- ja ilmahyökkäys; tavoitteena lamauttaa Ukrainan ilmapuo-
lustusjärjestelmä ja saada puolustuksen johto kaaokseen.
2.osa
Maahanlaskuoperaatiot; tavoitteena kaapata avainkohteet ja hallintorakennukset ( Kiova, Harkova, Odessa ). Käytössä satoja helikoptereita, IL-76 kuljetuskoneita ja maihinnousuosasto.
IL-76 kuljetuskoneiden tehtävänä maahanlaskuoperaation pääjoukkojen kuljettaminen lähituntien sisällä. Venäjän joukkojen jatkotavoitteena murtautua Kiovaan ja ottaa hallintorakennukset haltuun.
Ukrainalle ennakkovaroitus hyökkäyksestä. Venäjä salasi omilta. Laaja samanaikainen hyökkäys. Rajoitettu kokonaisvoima. Operaatio alkoi tuli-iskulla.
Venäjä kohtasi kovaa vastarintaa, mutta sillä arvioitiin olevan ratkaisevia etuja puolellaan taistelukentällä, ilmaylivoima ja useita strategisia alueita kontrollissaan.
Hyökkäys usealla suunnalla samanaikaisesti rajoittaisi Ukrainan mahdollisuudet pelkästään puolustusoperaatioihin, erityisesti suurissa kaupunkikeskuksissa.
Sodankäynnin kehittymisestä yleensä
- Ilmasodankäynnin perustehtävät ennallaan, mutta sodankäynnin luonne kehittyy
- Laajasti käytettävissä olevat halvat järjestelmät lisääntyvät; suuret määrät halpoja, kustannustehokkaita miehittämättömiä laitteita ja drooneja mukaan lukien ”itsemurhadroonit”, myös ei-valtiollisilla toimijoilla
- Kaupallinen avaruuden hyväksikäyttö, tiedustelukyvyn kehittäminen eri lähteiden avulla
- Ilmatilan hallinta vaikeampaa
Venäjästä
- Asevoimien suorituskykyä heikennetty pitkälle tulevaisuuteen; lentokalustoa ja aseita jäljellä
- Pakotteet vaikuttavat teollisuuteen; aseet, lentokoneet
- Epäonnistumisista mahdollista ottaa opiksi
- Tulevaisuuden uhkakuvat olemassa; mahdollisuus aikaisempaa suorituskykyisemmäksi