Everstiluutnantti Heikki Mansikka: Hornet-lentäjä

Esitelmöitsijä kertoi aluksi viime maaliskuussa ilmestyneen kirjansa syntyvaiheista. Hän ajatteli, että jonkun pitäisi laittaa kansiin lentäjien asioita. Lopulta hän tuli siihen ajatukseen, että voi itse tehdä sen. Teos Hornet-lentäjä on ilmentymä tietystä kasvutarinasta. Heikki Mansikka kuvaili kirjantekoa myös kustantajan näkökulmasta. Hän oli kääntynyt tarkoituksella suuren kustantajan, WSOY:n puoleen ja sai todeta sen, millä intensiteetillä kustannustalossa kirjan tekemiseen suhtauduttiin. Oli kustannustoimittaja ja mediavastaava osaltaan avittamassa työssä. Palautetta kirjasta on tullut tekijälle paljon eri ikäluokista. Ennen julkaisemista tekijä oli pyytänyt arvion teoksestaan myös Ilmavoimien komentajalta. Hän ilmoitti kiireisiinsä vedoten, että pari viikkoa menee tarkastelussa. Kun tekijä vei kirjansa perjantaina komentajalle, ilmoitti tämä jo sunnuntaina käyneensä asian lävitse. Kirja oli OK kahdella ”korjauksella”. Yksi virke pois ja yksi virke lisää. Siinä kaikki. Tekijä sai äänikirjaan vaikuttavat Hornet-äänet jogurttipurkin ja tavanomaisen mikrofonin yhdistelmällä. Maaliskuussa ilmestynyttä kirjaa on myyty eri formaateissaan jo yli 10 000 kappaletta.

Esitelmöitsijä jatkoi nuoruuden vaiheistaan. Urheileminen oli nuoruudessa keskeinen harrastus. Koulunkäynti ei häntä erityisemmin kiinnostanut, kunnes lukiovaiheessa tuli innostus psykologiaa kohtaan. Hän luki lukiokesänään ennen abiturienttivuotta psykologiasta kahden ensimmäisen lukiovuoden kurssit, tentti ne ja jatkoi innolla psykologian parissa lukion loppuun saakka. Lentäjän ura ei kangastanut mielessä vaan Pirkanmaan sairaanhoito-oppilaitos oli kiinnostuksen kohteena. Esitelmöitsijä oli ainoa poika opiskelijatyttöjen muodostamassa ryhmässä. Armeijapaikka oli sitten Parolassa panssarivoimissa. Mutta tutun (kaverin) innostamana Heikki Mansikka kävi kuitenkin lento - RUK:n nelipäiväiset testit lävitse ja niinpä armeijapaikka vaihtui kymmenen Parolassa vietetyn palvelusvuorokauden jälkeen lento -AUK:hon, sitä kautta Päällystöopistoon ja sieltä viiden parhaan joukossa RUK:iin. Kadettikouluun oli kaikkiaan 804 hakijaa AUK:sta sekä RUK:sta. Sinne valittiin hakijoista 15. Koulutuspaikkana oli aluksi Santahamina, jossa oltiin puoli vuotta. Erityisesti tuosta ajasta esitelmöitsijä kertoi aiheesta ”Tarjoan teille lounaan”. Tuo tunnin tapaaminen vanhemman kadetin kanssa merkitsi 55 minuutin seikkaperäistä tenttimistä kaikista mahdollisista aiheista ja sen jälkeen tehtävien sisäistämistä iltatöinä. Lentokadetit osasivat puolestaan varastaa tykit kasarmin pääoven pielestä silloin, kun oli jokin juhlahetki tai juhlatilaisuus maakravuilla. Santahaminaa seurasi koulutuspaikkana Kauhavan ilmasotakoulu. Vinka oli aluksi koneena yhden vuoden, sitten Hawk toisen vuoden. Tämän jälkeen menestyksen perusteella esitelmöitsijä sai valita jatkopaikkansa. Tamperelaisena hän valitsi Satakunnan lennoston Pirkkalassa. Tuolla tuntemuksina olivat kuormittavuus ja väsymys. Esitelmöitsijä ei päässyt tuossa vaiheessa lentämään Hornetilla vaan oli tyytyminen Drakeniin. Ensimmäisen lennon lasku tuntui pelottavalta, koska laskun mittarinopeus oli 300 kilometriä tunnissa. Tämä koulutusvaihe kesti vuoden. Sitä seurasi Hornet-kurssi aluksi simulaattorilla. Kurssille valittiin neljä lentäjää Rissalasta ja neljä Pirkkalasta. Parvi muodostuu neljästä koneesta. Aluksi Heikki Mansikka oli siipimies, sittemmin Hornet-parven johtaja ja lentueen varapäällikkö ja Hornet - lentueen päällikkö. Samaisessa paikassa palvelivat tuolloin myöskin myöhempi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja nykyinen Suomen sotilasedustaja Euroopan Unionissa ja NATO:ssa, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri. Esitelmöitsijä sai tehtäväkseen selvitellä taktiikan kehitystä Pirkkalassa. Hyviä taustatukia toiminnalle antoivat myös Ilmavoimien komentajina vuorollaan toimineet Sampo Eskelinen ja Pasi Jokinen.

Esitelmöitsijä toi esiin myös toiminnan kahvikupin äärellä. Toisin sanoen vapaa keskustelu, mielipiteiden vaihto ja toisen kuuntelu antavat virikkeitä, innovaatioita tilanteissa, joissa ryhmä muodostuu eri alojen asiantuntijoista.

Sotakorkeakoulun esitelmöitsijä suoritti Englannissa ja Sotatieteiden maisteritutkinnon Lontoon yliopistossa. Vaihtoupseerina Mansikka toimi Virginia Beachissa tiukalla kymmenen päivän miettimisajalla. Hän on toiminut johtajana myös mm. Pirkkalan hävittäjälentolaivueessa.

Heikki Mansikka teki hävittäjälentäjien kognitiivista kuormitusta ja suorituskykyä käsittelevän väitöskirjan Coventry Universityssä. Hän on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä toimii myös Chief Air Combat Scientist-roolissa suomalaisessa Insta Groupissa. Siellä hän tutkii ja kehittää Ilmavoimien ja erityisesti hävittäjälentäjien suorituskykyä.

Teksti: Jukka Sola
Kuvat Markku Rauhalahti, Timo Saari