Kapteeni evp Pasi Pirttikoski: Laskovarjokurssit ja hypyt rajan taakse
Esitelmöitsijä käsitteli teemaa kolmen kohdan kautta:
- Hieman historiaa
- Hyppykurssit Suomessa
- Suomalaisten hypyt rajan taakse
ENSIMMÄINEN VARJO SUOMEEN
- Eero Erho ja Bruno Tötterman hyppäsivät Saksassa tykistön pallotähystäjä-kurssilla vuonna 1918
- Erho osti oman Heinecke-laskuvarjon ja toi sen Suomeen kurssin jälkeen
ENSIHYPPY SUOMESSA
- Ensihypyn Suomessa teki ruotsalainen Raoul Thörnblad
- 2.7.1920 Helsingissä
- Käytössä hänellä oli saksalainen Heinecke-varjo
- Ilmasuojushypyn lentokoneesta suorittaa asianomaisella luvalla tänään täsmälleen klo 8 j.pp. mereen Kaivopuiston vieressä Luutn. Raoul Thörnblad. Pääsymaksu Kaivopuisto rannalle ja valleille Smk 8:- ynnä huvivero. Ilmailuklubin jäsenet vapaasti.
2101 Suomen Ilmailuklubi
ENSIMMÄINEN SUOMALAINEN
- Eero Erho hyppäsi Sortavalassa 17.6.1922.
- Varjona oli Heinecke-varjo.
- Erho hyppäsi myös Tampereella ja Helsingissä. Muutti myöhemmin Australiaan.
HYPPYKURSSIT SUOMESSA
”Kursseilla on opetettu laskuvarjostimen pakkausta, säilyttämistä ja varastoimista sekä annettu opetusta varsinaisessa laskuvarjostinhyppäyksessä”.
- Ensimmäinen laskuvarjostinkurssi pidettiin keväällä 1927 Santahaminassa.
- Kurssi oli tarkoitettu lentävälle henkilökunnalle.
- Kaksi kurssilaista hyppäsi
- Laskuvarjot pakollisiksi 1930.
HYPPÄÄJÄT JA HYPPYKONE
- Hyppykoneena oli I.L.V. Hansa suksikone
- ltn Martikainen 10.2.1927
- vänr Pipponius 23.3.1927
- KURSSIHYPYT
- vänr Magnusson 25.3.1927
- vääp Salonen 25.3.1927
LASKUVARJOKURSSI 1
- Paikkana Turkinsaari, Lentoasema 4.
- 18.-28.3.1935.
- Hyppykone Hansa, tunnut IL-120.
- Kouluttajana E.Erho, 13 hyppääjää.
- Käytössä Irvin-varjot.
VÄLIRAUHAN KURSSI
- Ensimmäinen laskuvarjohyppykurssi tiedustelumiehille pidettiin huhtikuussa 1941 Luonetjärvellä
- kotimaiset PAK-laskuvarjot (ei varavarjoja)
- 15 miestä hyppäsi (myöh. 1 lisää)
- 2 hyppyä, 600 metriä, itseaukaisu
- Varusteongelmat (kengät)
- Kapt. Eero Erho
VÄLIRAUHAN KURSSI – LASKUVARJOT
- Lentovarikolta on jäänyt kaksi PAK/O varjoa.
nro 849 ei ole esillä
nro 839 on perinnehuoneessa
VÄLIRAUHAN KURSSI, HYPPYKONE
- Koneena DC-2 ”Hanssin Jukka”
- Koneen lahjoitti ruotsalainen kreivi C.G. von Rosen talvisodan aikana
- Talvisodassa koneella tehtiin vain yksi pommituslento
- 2 x 710 hv
- Matkanopeus n. 300 km/h
- Kone tuotiin Hämeenlinnaan maaliskuun viimeisenä päivänä vuonna 1959 ja
- Kahvila avattiin elokuussa 1959 ja se suljettiin syksyllä 1981.
VÄLIRAUHAN KURSSI, HYPPYKONE TÄNÄÄN
- Kone on Kauppakeskus Tuuloksessa
- Siinä on vuoden 1944 maalauskuvio
ERNA-joukko 1941
- Koostui virolaisista vapaaehtoisista
- Alun perin 15 miestä, jotka koulutettiin radisteiksi
- Koulutus Staffinin saarella Helsingin edustalla
- Myöhemmin ryhmään liittyi 57 miestä
ERNA-joukon maihinnousu
- Suuntana Viro
-Pääjoukko veneillä 10.7.1941
-Kolga-lahti>siirtyminen kohti Kautlaa
- Kautla 17.7.
-Toinen yritys 13.7. (toinen ryhmä)
ERNA-ryhmäläisten hypyt
- ERNA-ryhmä Viroon
- Heinäkuussa 1941
- Kaikki lennot Malmilta
- Koneena saksalainen Heinkel He 111 (viisi ensimmäistä lentoa), hypyt pommiluukusta
- Ainoastaan yhdellä heistä (T. Hellat) oli aikaisempaa hyppykokemusta
- Muiden laskuvarjohyppääjien ”kurssit” pidettiin ennen lentokoneeseen nousua
- Viimeisillä hyppylennoilla oli käytössä Junkers Ju 52
- Tällä kerralla pudotettiin 17 miestä, mukana oli saksalainen yhteysupseeri
- Yhteensä Viroon pudotettiin 28 miestä
ERNA-joukon hypyt
- Hyppyalueet olivat Kautla, Viitna ja Rapla
He 111, hypyt
- 21.7. (2+2)
- 22.7. (2)
- 26.7. (1)
- 27.7. (2+2)
- 28.7. (2)
Ju 52, hypyt
- 2 x 28.7. (yht.17)
ERNA-ryhmäläisten hypyt
- ERNA-ryhmäläisiä Saarenmaalle
- Kaksi kahden hengen partiota
- H. Rosenfeldt, O.Lutter
- O. Krivain ja R. Kevend
- Hypyt elokuun lopussa
- Hyppykoneesta ei tietoa
ERNA-ryhmäläisten hypyt 1942
- Virolaisten partio elokuussa 1942
- 13-miehinen partio
- Koko partio tuhoutui (neljä ERNA-ryhmäläistä)
- Saksalainen hakukonekin (He- 115) tuhoutui
HYPPYKURSSIT
Kakkoskurssi
- Toinen laskuvarjohyppykurssi pidettiin 1942 Naarajärvellä
- Irvin-laskuvarjot; sekä ohjaajan- että tähystäjän varjoja (ei varavarjoja)
- 42 miestä hyppäsi (osa Onttolassa kurssin jälkeen)
- 1 hyppy, 600 metriä, itseaukaisu
- Kapteeni Otto Lumiala
Kakkoskurssi, hyppykone
- Koneena Junkers F 13 (JU-124 ja JU-120)
- Saksalainen, 30-luvun alussa hankittu
- Meillä yhteensä kuusi konetta
- 425 hv tähtimoottori
- Lentonopeus 180 km/h
- 2+4-paikkainen
HYPPYKURSSIT ASIAMIEHILLE, yksi
- Hirvaksessa heinäkuussa 1942
- Venäläisiä sotavankeja, joista koulutettiin vakoilijoita (a-miehiä)
- Seitsemän hyppylentoa
- Kaksi miestä / lento >14 hyppääjää
- Hyppykorkeus 400 metriä
HYPPYKURSSIT ASIAMIEHILLE, kaksi
- Joensuussa lokakuussa 1942
- Venäläisiä sotavankeja, joista koulutettiin vakoilijoita (a-miehiä)
- Sotapäiväkirjamerkintä
Suoritti 22 miestä laskuvarjohypyn. Yksi varjo ei auennut.
- Mies haudattiin kentän laidalle.
- Tarinan mukaan kouluttaja kysyi: ”Jatketaanko harjoituksia?”
- ”Jatketaan pois vaan”, vastasivat miehet
- ”Ei sota yhtä miestä kaipaa!”
HYPPYKURSSI SAKSASSA – hyppykone
- Koneena Heinkel He 111
- Kaksimoottorinen pommi- ja kuljetuskone
- Koneita ei ollut käytössä suomalaisilla
- 2 x 1 350 hv
- Lentonopeus noin 435 km/h
- Valmistettu + 7 300 kpl
HYPPYKURSSIT
- ErP 4:n laskuvarjohyppykoulutus
- Kolme kurssia Utissa keväällä 1944
- RZ-20 pakkolaukaisulaskuvarjo
- Yhteensä 70 kurssilaista
- 1-6 hyppyä / mies riippuen kurssista
- Hyppykorkeus 400-600 metriä
HYPPYKURSSIT ErP 4
Ykkös- ja kakkoskurssi, hyppykone
- Käytössä saksalainen Junkers Ju 52 tunnukseltaan 3K+LP (miinanraivauskone)
- 3 x 819 hv
- Lentonopeus noin 245 km/h
- Noin 20-paikkainenkpl
- Koneita valmistettiin noin 5 000
Kolmoskurssi
- Hyppykoneena Heinkel He-59 (SD-EE)
- Koneita oli käytössä neljä, kaikki saksalaisilta lainassa
- 2 x 960 hv
- Lentonopeus noin 220 km/h
MUITA HYPPYKOULUTUKSIA
- Sotiemme aikana Suomeen pudotettiin satoja desantteja
- Osa heistä suomalaisia
- Lyhyt hyppykoulutus (osin suullinen)
- Liittoutuneiden hyppykoulutus
-20 + suomalaissukuista
HYPYT RAJAN TAAKSE
- Virolaisten partio elokuussa 1942
- 13-miehinen partio
- 2 konekuormaa
- Pudotukset vääriin paikkoihin
- Koko partio tuhoutui
- Saksalainen hakukonekin (He- 115) tuhoutui
- Pudotuspaikka Konoshan lähellä Äänisen taakse
- Tavoitteena oli Arkangel-Vologda-rata
TAISTELUHYPYT
- Virolaisten hyppykone
- Koneena oli molemmilla hyppylennoilla saksalainen JU-52 tunnukseltaan BA+KG
- Kone tuli Nurmoilan kentälle Helsingistä 26.8.1942
- Koneella tehtiin myös partion ensimmäinen huoltolento
ASIAMIESPUDOTUKSET yksi ja kaksi
Asiamiespudotus, yksi
- Ohjaaja , ylikersantti E.Holmgre
- Tähystäjä, vänrikki U.Pöntynen
- Konekivääriampujat, alikersantti T. Räihä, korpraali T. Hallaperä
- Lähtö 6.6.42 klo 13.30, Paluu 10.6.42 klo 11.05
- Tehtävä: Purhehdus: Joensuu-Äänislinna, desantin kuljetus Vologdaan ja Sorokkaan; purjehdus Äänislinna-Joensuu
- Varustus: Yksi laskuvarjojääkäri sekä yksi alasheittosylinteri molemmilla lennoilla.
Asiamiespudotukset, kaksi
1942 - 16 miestä
1943 – 26 miestä
1944 – yksi pudotusyritys
HYPYT RAJAN TAAKSE
- Matti-partiot Kannakselle kesällä 1944
- Kolme pudotusta (yhteensä seitsemän miestä)
- Vain neljä palasi takaisin
- RZ-20 pakkolaukaisulaskuvarjo, ei varavarjoja
TAISTELUHYPYT
- Pikakurssi Immolassa
Seuraavan partion yksi mies ei ollut saanut hyppykoulutusta>pikakurssi ja yksi harjoitushyppy Immolassa 31.8.44.
- Lassila ja Ranki hyppäsivät
HYPYT RAJAN TAAKSE
- hyppykone
- Kaikki pudotettiin He- 115 koneesta
- 2 x 960 hv
- Lentonopeus noin 290 km/h
- Kuljetuskyky 12-14 miestä varusteineen
- Koneita käytössä viisi kappaletta
- Koneita valmistettiin noin 270 kappaletta
LAPIN SODAN PUDOTUSYRITYS
- Hanssin-Jukalla tehtiin kaksi lentoa 12. ja 13.11.1944
- Tarkoitus pudottaa kuusi kaukopartiomiestä
- ensimmäinen kerta - sumua
- toinen kerta - it-tulta
- > - ei pudotuksia
LENTOHENKILÖKUNNAN HYPYT
- Jatkosodan aikana noin 100 hyppyä
-13(+2) sotavangiksi
* 18 kertaa Blenheimista
* 17 kertaa Domierista
* 16 kertaa Morane-Saulnierista
*11 kertaa Messerschmitt-koneesta