Kapteeni evp Pasi Pirttikoski: Laskuvarjohyppyjen historiaa Suomessa ja Tampereella

Esitelmöitsijän ilmailutaustaa:

Ilmailu-ura alkoi 70-luvun alussa ( pienkonekyyti ) ja jatkui 1986 laskuvarjohyppykurssilla.

Yli 5 500 laskuvarjohyppyä

20 SM-mitalia
14 maailmanennätystä
26 Suomen ennätystä

Hämeen Laskuvarjourheilijat www.skyvehame.com

Kotikenttänä Vesivehmaa, Asikkala

Historian harrastetutkija: Varjoja Pohjolan taivaan alla-kirja 2021

Esityksen sisältö

+ Yleistä sotilashyppäämisestä ja laskuvarjoista

+ Sotilashyppäämisen historiaa

+ Desantit (mm. Tampereen alue )

+ Lentohenkilökunnan hypyt

+ Taisteluhypyt ( kaukopartio )

Laskuvarjojen käyttötarkoitukset

+ Lentävän henkilökunnan pelastusväline

+ Joukkojen / yksittäisten henkilöiden pudotus

+ Materiaalin / miinojen pudotus

Laskuvarjo

+ Kaksi avautumisjärjestelmää

+ Itselaukaisu / pakkolaukaisu

Sotilashyppäämisen historiaa ja ensihypyt Suomessa

Mistä kaikki alkoi?

+ Ensimmäiset laskuvarjohypyt lentokoneista tapahtuvat 1910-luvulla

+ 1. maailmansodan alussa laskuvarjot eivät olleet käytössä lentäjillä

+ Varjoja käytettiin ensin tähystyspalloissa pelastusvälineenä

+ Sodan jatkuessa varjot yleistyivät myös lentohenkilökunnalle

Ensihypyt lentokoneista

+ Ensimmäisen laskuvarjohypyn teki Suomessa ruotsalainen luutnantti Raoul Thörnblad vuonna 1920.

+ Ensimmäisenä suomalaisena suoritti laskuvarjohypyn luutnantti Eero Erho 17.6.1922 Sortavalassa.

Koneena Stetin M-16.

Ensihyppy Tampereella

+ 23.6.1922 maatalousnäytös

+ Luutnantti Eero Erho

+ Koneena Caudron G 3

+ Alastulo Pyhäjärveen

Ensimmäinen pelastushyppy Suomessa

+ Kauhavalla 26.6.1931

+ Reservin vänrikki Sven Blomqvist

+ Caudron CA-27

+ Salvador-varjo ( pakkolaukaisu )

Laskuvarjot Suomessa

PAK Suomalainen laskuvarjotehdas

+ Suomalaisilla oli omaa laskuvarjotuotantoa

+ Ensihyppy Suomessa tehdyllä varjolla tapahtui 7.2.1934 Santahaminassa

+ Kotimaisella varjolla pelastui ainakin

Talvisodassa kahdeksan
Jatkosodassa ainakin 45 ja
Lapin sodassa viisi lentohenkilökuntaan kuuluvaa

Wetterhoffin talon seinässä Hämeenlinnassa on kyltti:

TÄSSÄ TALOSSA TOIMI 2.12.1939 – 13.8.1940

SALANIMELLÄ A.AROLA OY

SUOMALAINEN PAK

LASKUVARJOTEHDAS OY

TALVISODAN 30.11.1939 – 13.3. 1940 AIKANA

KORJATTIIN 162 JA VALMISTETTIIN 54 UUTTA LASKUVARJOA

Desantit

+ Sotiemme aikana Suomeen pudotettiin satoja desantteja.

Talvisodan aikana noin 120
Jatkosodan aikana noin 1000
pääosa epäonnistui
Siviilivaatteet, suomalaiset, saksalaiset tai venäläiset armeijan asusteet

+ Kahdenlaista väkeä – hyvin koulutettuja sekä ”kouluttamatonta”

Mukana myös naisdesantteja
Osa hyppäsi ensikertaa
Tehtävät:

+ tiedustelu ja/tai

+ tuhotyöt

Omiakin tuli takaisin

Kymmeniä sotavankeja palasi desantteina; osa kylläkin vain päästäkseen takaisin.
”Pärmin pataljoona” ErP21; 22 loikkaria palasi ( kuusi selvisi hengissä )
Päätehtävänä tiedustelu
Yleisin partion koko kaksi – kolme henkeä ( tiedustelija(t) sekä radisti

Desanttien hyppykoulutus

Nimi: Saharoff

Synt. 1914 Pietarissa

Siv.sääty: naimaton

Ammatti: puuseppä

Sot.koulutus: 275 päivää Kaaderijoukoissa kk. ampujana.

Asuinpaikka: Pietari 15.6.1941 saakka, sen jälkeen Viipuri

Desanttikoulutus: Viipurissa noin 1:n kuukauden aikana, 1 harj.hyppy

Muu koulusivistys: 4 luokkaa kansakoulua

Saharoff antaytui itse 7.8.1941. Hänet teloitettiin jo 1.9.1941.

Kohteena Tampere

+ Tampere iso teollisuuskaupunki

+ Tampella ( tykit, heittimet )

+ Lentokonetehdas Härmälässä

+Tehdas siirrettiin vuonna 1936 Suomenlinnasta Härmälään uuden lentokentän kupeeseen.

Desantit Tampereen suunnalla

+ Eino Laakso

30.10. 1907 Tampere

+ Roy Mäkelä ( esiintyi Toivo Kivelä-nimellä )

1921 Detroit, USA

+ Pudotettiin 13.6.1942 Kyröskosken lähelle

+ Ampuivat konstaapeli Adolf Vaittisen 17.4.1944

Ei saatu kiinni. Palkkio olisi ollut 35 000 markkaa / desantti eli iso raha.

Eino Laakso ei siis jäänyt sodan aikana kiinni; jäi Suomeen toimien mm. Valpossa.

Roy Mäkelä ei jäänyt sodan aikana kiinni; siirtyi Neuvostoliittoon 1947

+ Arvo Lamminen

s. 28.12.1900 Tampere

+ Pudotettiin Ylöjärvelle 6.12.1942

+ Pidätettiin 20.4.1944 Ikaalisissa.

Lammisen pidätyksestä ei juttua lehdissä näkynyt.

+ Frans Arvo Viitanen

s. 3.2.1903 Pirkkala

+ Aune Irene Janhonen,

s. 18.1.1920 Detroit, USA

+ Pudotettiin 9.9.1943

+ Viitanen kuoli 10.9.1943 pidätysyrityksessä.

+ Janhonen suostui radioharhautukseen.

Muita Tampereen suunnan desantteja

Jorma Johteinen

s. 26.11.1913 Tampere

+ Pudotettiin 14.5.1943 Helsingin lähelle

+ Pidätettiin ja kuoli kiinniollessaan

+ Lisäksi kolme sotavangiksi joutunutta, jotka palasivat vakoilijoina: Heidän hypyistään ei ole varmuutta. Näistäkään tapauksista ei juttua lehdissä näkynyt.

Lentohenkilökunnan hypyt

yleistä
suomalaiset
venäläiset
saksalaiset

11 Maailmansota

+ Toisessa maailmansodassa menetettiin tuhansia koneita

Saksa 70 611
Englanti 27 478
USA 22 948
Neuvostoliitto 106 400

+ 2 313 kuukaudessa

+ 77 päivässä

Eri lähteistä löytyy eri lukuja.

Suomen sodat, menetykset

+Talvisota 61 konetta

lisäksi kuusi ruotsalaiskonetta Lapissa
NL:n lähteiden mukaan peräti 362 konetta

+Jatkosota 423 konetta

reilut 200 sotatoimissa

+ Lapin sota 12 konetta

Talvisodan hypyt

+ Yhteensä suomalaisten hyppyjä 12

+ Lisäksi viisi ( 5 ) ulkomaalaista ( Tanska, Ruotsi )

+ Seitsemän ei selvinnyt ( heistä kaksi tanskalaista )

+ Kolme jäi sotavangiksi ( kaksi ruotsalaista )

Ensimmäinen Tampereella

+ Aatos Irri ( 23.6.1920 Tampere ), ohjaaja

+ FK-84 ( Fokker C.X )

+ 30.8. Taipalsaari

+ Irri hyppäsi,laskeutui veteen; sotkeutui varjoon

Tähystäjän varjo oli liukunut rungon takaosaan ( eli ei ollut kiinni valjaissa ), tähystäjä tuli koneen mukana veteen, ui maihin matkalla pelastaen ohjaajan.

Jatkosodan hypyt

+ Erikoiset hypyt 20.1.1942

+ BL-142 oli koelennolla Seinäjoen suunnalla kun sen sukset kääntyivät pystyyn; päätettiin hypätä

+ Hypyt onnistuivat

paikalliset luulivat desanteiksi; ilmoitukset

+ Ilman miehistöä lentänyt kone laskeutui pellolle pienin vaurioin ja se kunnostettiin parissa viikossa!

+ Erikoinen hyppy 11.6.1942

+ DN-52 kone ajautui pommituksen aikana DN-54 koneen alle

+ DN-52 koneeseen osui omia pommeja!

+ Ltn Rundqvist hyppäsi käskystä; vangiksi, palasi 26.12.1944

Jatkosodan hypyt – yhteenveto

+ noin 100 hyppyä

+ 13 ( +2? ) sotavangiksi

+ Blenheimeistä ja Dorniereista hypättiin 36 ( 18+18 ) onnistunutta hyppyä

Miehistö 3-4 henkeä

+ 16 kertaa Morane-Saulnierista

+ 11 kertaa Messerschmitt-koneesta

Lapinsodan hypyt

+ Lapinsodassa suomalaiset hyppäsivät 12 kertaa. Heistä kolme ei selvinnyt hypystään.

+ Viimeisinä hyppäsivät SB-2 koneesta 25.10.1944 Luonetjärvellä

Vänrikki Kustaa Koisalo ohjaaja
Korpraali Amold Amiola tähystäjä ( hukkui )

Venäläisten hypyt

+ Talvisota

Menetykset 600 konetta

+ Lentohenkilökunnasta noin 30 hyppäsi ( sotavanki )

Lisäksi vajaa 10 epävarmaa

+ Ensimmäiset 1.12.1939 ( kuusi vangiksi )

Lisäksi useita hyppyjä-ei avautunut, itsemurha

+ Yksi hyppäsi ilman laskuvarjoa!

+ Ltn Mikolai Voikov ( ohj )

+ 2.2.1940

+ SB-2 kone

+ Kuulustelukertomuksen mukaan hyppäsi ilman varjoa, meni tajuttomaksi ja heräsi maassa

+ Jatkosota

Menetykset 2 792 konetta

+ Lentohenkilökunnasta 60 hyppäsi ( sotavanki )

Lisäksi 20 epäselvää tapausta

+ Sodan aikana useita huono-onnisia hyppyjä; mm. Helsingin pommitusten yhteydessä 6 hyppäsi; kaikki hukkuivat

+ Jatkosodan päätyttyä valvontakomissio Suomeen

+ 29.10.1944 neljä ( 4 ) La-5 konetta Malmilta Poriin

+ Paluumatkalla polttoaine loppui

+ Pakkolaskut Parolaan, Hyvinkäälle ja Urjalaan

+ Vanhempi luutnantti A. Seljutin hyppäsi Lopelle

Saksalaisten hypyt

+ Saksalaiset menettivät myös satoja ( 577 ) konetta Suomen pääpiirteisellä alueella

+ Hyppyjä noin 80 – 100

+ Ainakin 11 näistä päättyi kuolemaan

+ Pääosa hypyistä pohjoisessa

Taisteluhypyt – virolaispartio

+ 13-miehinen partio

+ Kaksi pudotuslentoa

+ 30.-31.8.1942 ( seitsemän miestä )

+ 31.8. -1.9.1942 ( kuusi miestä )

+ Konosa välillä Arkangel - Vologda