Myyntipäällikkö Seppo Mansikkamäki: Paavo Yrjölä – Kymmenottelun olympiakultamitalisti

Paavo Yrjölä - ” Hämeenkyrön karhu ”(18.6.1902 – 11.2.1980)

Hämeenkyrön karhuksi kutsuttu Paavo Yrjölä oli monipuolinen yleisurheilija, erityisesti saavuttaen menestystä kymmenottelussa. Hän on yhä edelleen ainoa 10-ottelun olympiakultaa voittanut suomalainen.

Paavo Yrjölä syntyi Hämeenkyrön Timissä 18.6.1902.

Kotitilan maa- ja metsätöissä hankittu voima, kotiväen suopeus harjoittelua kohtaan, Artturi-veljen opettajaseminaarista tuomat opit sekä Iivari-veljen antama tiukka harjoitteluvastus auttoivat hiomaan Paavosta aikansa kansainvälisen huippuyleisurheilijan.

Paavo Yrjölä harjoitteli koko uransa ajan kotitilallaan erilaisilla itsetehdyillä välineillä, mikä ei estänyt häntä nousemasta 1920-luvun lopun parhaaksi kymmenottelijaksi maailmassa.

Pariisin olympialaiset 1924

Pariisin kisat olivat Paavo Yrjölälle ”opintomatka” – Yrjölän veljekset pääsivät seuraamaan maailman huippujen tekniikkaa ja tyyliä. Erityisesti amerikkalaisen Harold Osbornen korkeushyppytyylistä ottivat veljekset oppia. Paavo Yrjölä sijoittui yhdeksänneksi.

Amsterdamin olympialaiset 1928

Amsterdamin kisojen alla Yrjölää pidettiin laajalti ennakkosuosikkina, olihan hän edellisvuonna tehnyt maailmanennätyksen 7995,19 pistettä
nykypistein 6586). Yrjölä meni olympiakilvan johtoon vasta kiekonheiton jälkeen. Aitajuoksun Yrjölä joutui uusimaan, sillä aidat oli asetettu ensin liian lähelle toisiaan. Viimeisten lajien tullessa vuoroon taistelu olympiakullasta oli kärjen osalta tiukkaa. Yrjölä kuitenkin voitti sekä keihäänheiton että 1500 metrin juoksun ja varmisti näin itsellensä kultamitalin. Voittopisteet 8053,29 ( 6587 ) olivat uusi maailmanennätys. Kilpailussa hopealle tuli Akilles Järvinen, joten Suomi ja Tampereen Pyrintö saivat kaksoisvoiton.

Los Angeles 1932

Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1932 Yrjölä sijoittui kuudenneksi. Urheilu-uransa aikana Yrjölä teki kymmenottelussa kolme maailmanennätystä: Vuonna 1926 6460 pistettä ( silloisen pistelaskun mukaan 7832,030 ), vuonna 1927 6586 pistettä ( 8053,290 ) ja vuonna 1928 6587 pistettä ( 8053,290 ).

Perhe-elämää

Aktiiviuransa jälkeen Paavo Yrjölä avioitui Maire Heiskalan kanssa ja isännöi Heiskalan tilaa Hämeenkyrön Mahnalassa. Tila Tunnetaan nykyään Yrjölän marjatilana.

Saimme kuulla esityksessä tämän jälkeen mielenkiintoisen Paavo Noposen tekemän Paavo Yrjölän haastattelun ( äänitetty 19.5.1964 ).

Esitelmöitsijä kertoi tämän jälkeen muistelmiaan Hämeenkyrön/Kyröskosken maisemista. Hän totesi Paavo Yrjölän Amsterdamin kultamitalin menneen sotien aikaiseen kultakeräykseen. Urheiluharjoittelu tehtiin yleensä kotipihalla. Seiväshyppypaikka oli metsässä. Hyppyseipäänä oli 5-6 senttimetrin läpimittainen haapaseiväs. Paavolta oli kerran seiväs katkennut ja hän heräsi alastulopaikalta pökerryksistä toivuttuaan. Amsterdamissa tuo aitavälin virhemitta oli 7:n ja 8:n aitojen väli. Edessä oli tuolloin uusi juoksu eli todellisuudessa kultaan vaadittiin yksitoista lajisuoritusta.

Paavo Yrjölä seurasi urheilua aktiiviuransa jälkeen esimerkiksi poikansa, huippu-urheilija Matin mukana. Matti-poikahan oli maamme parhaita kuulamörssäreitä useamman vuosikymmenen ajan.

Esitelmöitsijä muisteli omasta urheilu-urastaan sitä, kun Tampereen Pyrintö lahjoitti kaksi stipendiä Hämeenkyrön pojille. Niinpä Paavo Yrjölän sukulaispoika pääsi vuonna 1952 leirille. Seivästä Seppo Mansikkamäki hyppäsi 330 ruokoseipäällä. Se on sama tulos kuin Paavo Yrjölän ennätys, siis olympiatasoa. Vuoden 1956 yleislakon aikana kulkuyhteyksien hankaluudesta johtuen Seppo asui kuukauden Yrjölöillä. Paavo Yrjölän pojista Erkki harjoitteli kuulan työntöä ja kiekonheittoa ja Antti Yrjölä pituushyppyä. Pentti-veli meni Helsinkiin opiskelemaan.

Kesäkisoja pidettiin Yrjölöiden maatilan pihoilla. Eri lajeille olivat omat paikkansa. Matille rakennettiin oma saunatila, mikä tuli esitelmöitsijällekin tutuksi.

Isä Paavo Yrjölä oli Helsingin olympialaisten kunniavieraana.