Professori Ilkka Nummela: Platinametalleja Suomesta Saksan sotakoneiston rattaisiin

MALMIEN SUOMI

+ Suomesta tuli vuosikymmen sitten yksi Euroopan suurimmista platinametallien tuottajista, kun tuotanto käynnistyi 1987 löydetyssä Sodankylän Kevitsan kaivoksessa.

+ Suomen ja Fennoskandian alueella on runsaasti platinametalliesiintymiä.

Tunnettujen varantojen määrä on 555 tonnia palladiumia, 244 tonnia platinaa ja 0,79 tonnia rhodiumia. Suomen löytymättömien varantojen määrä on arviolta jopa 12 000 tonnia palladiumia ja 5 600 tonnia platinaa ( Rasilainen ym. 2010)

+ Platinaa ei ole missään suuria määriä, mutta sitä esiintyy pieninä pitoisuuksina eri puolilla maailmaa. Aikanaan platinaa kerättiin talteen jokihiekasta huuhtelemalla. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjän osuus maailman platinan tuotannosta kohosi 99 prosenttiin. Maan tuottoisimmat platinaesiintymät sijaitsivat Tobolin sivujokien varrella Uralin kaakkoispuolella.

POHJOISEN MALMIVAROISTA

Helsingin Sanomat jututti syyskuussa 1919 etelään saapuneen Inarin lähetystön jäseniä, jotka olivat kiinnittäneet huomionsa ” Lapin mineraalirikkauksiin ja vuoristoteollisuuteen”.

Pohjoisen asukkaat olivat vakuuttuneita siitä, että pohjoisesta löydetään varmasti ”hywin tuottavia kulta-, platina- ja kuparisuonia”. Sitä varten Lappiin olisi lähetet- tävä edes yksi timanttipora. Heillä oli tietoa siitä, että kallisarvoista platinaa oli viime aikoina löydetty kultaa huuhdottaessa. Sitä oli varmaan löydettävissä lisää.

NIKKELITARINAN ALKUMETRIT

Petsamosta oli tullut osa Suomea Tarton rauhansopimuksen mukaan. Se herätti kysymyksen alueen luonnonrikkauksista, malmeista yms.

Nikkelistä ei tuolloin vielä ollut kysymys. Todellisuudessa suomalaisten päättäjien mielessä tuolloin ollut metalli oli rauta. Taustalla oli ajatus, että Norjan puolen runsaat rautamalmikentät Paatsjoen pohjoispuolella olisivat jatkuneet Suomen puolelle. Petsamo ja nikkeli kuuluvat suomalaisten historiakuvassa lähtemättömästi yhteen. Alueella kaivostoimintaa harjoittaneen Petsamon Nikkeli Oy:n tuotannosta ei juuri muuta muisteta kuin nikkeli. Petsamosta louhituissa malmeissa oli niin kuparia, rautaa kuin muitakin metalleja.

Suomen Lapin nykyisissä kaivoshankkeissa haikaillaan usein ” vanhoihin hyviin aikoihin” Petsamossa ja sen nikkeliin, nykyisin myös kultaan, platinaan, palladiumiin ynnä muihin rahakkaisiin malmeihin. ” Mutta mikä kyllä kannatti, oli meidän nikkelikaivoksemme. Petsamon nikkelimalmi oli Kanadan nikkelin jälkeen maailman rikkainta. Louhinnan sivutuotteet kulta, hopea ja platina maksoivat kaikki kulungit. Itse nikkeli jäi puhtaaksi voitoksi”, kirjoitti Mailis Huttunen Petsamolaista-lehdessä vuonna 1984.

Kaivosta sota-aikana johtaneen Paavo Haapalan mukaan tiedot muista metalleista olivat sekä määriensä että pitoisuuksiensa osalta epätarkkoja: Kobolttia oli hyvin vähän, sinkistä näkyi jälkiä ja lyijy tuli esille sulattoprosesseissa. Haapalan mukaan Petsamosta saatiin myös jalometalleja, vähän hopeaa ja jonkin verran platinametalleja. Kullan esiintyminen oli hänen lausuntonsa mukaan jokseenkin olematonta.

Tarkoituksenani on seuraavassa puhua suomalaisista platinametalleista ja niiden asemasta kolmannessa valtakunnassa.

1930 – LUVUN METALLIMARKKINAT

+ Karkea jako metalleissa

/ Rauta

/ Värilliset metallit

/ Jalometallit

+ Jalometalleissa kolmijako

/ Kulta

/ Hopea

/ Platina ja muut platinametallit ( Palladium, Rhodium, Iridium, Osmium ja Ruthenium )

Platinaa ja platinametalleja saatiin

/ huuhtomalla

/ platinamalmeista ja

/ nikkelikuparimalmien sivutuotteena

SOTA JA PLATINAMETALLIT

Talvella 1939 arveltiin, että Petsamon malmista valmistetussa hienokivessä ei ole metallin kannattavan talteenoton kannalta riittävästi platinaa.

+ Suomessa platina asetettiin vientikieltoon toisen maailmansodan sytyttyä 2. syyskuuta 1939 annetulla asetuksella, joka koski välttämättömien elintarvikkeiden vientiä. Samalla Suomeen asetettiin lisenssitoimikunta pankinjohtaja Rainer von Fieandtin ( 1890-1972 ) johdolla valvomaan ulkomaankauppaa.

Sota kasvatti platinan kysyntä tuntuvasti.

SAKSAN OMAT JALOMETALLIVARAT

+ Saksa tuotti hopeaa

+ Kultaa saatiin vähäisessä määrin sivutuotteina hopeamalmeista

+ Platinaa ei sen sijaan saatu juurikaan saksalaismalmeista

+ Maa oli ylipäänsä hyvin riippuvain eri malmien tuonnista

VARUSTAUTUMISTA

+ Tammikuussa 1937 Kolmannessa valtakunnassa oli annettu asetus jaloista ja muista metalleista, joka velvoitti ilmoittamaan hallussa olleesta platinasta

+ Viranomaiset saattoivat velvoittaa omistajaa myymään metallin edelleen

+ Myös USA:ssa oli rajoituksia sotavuosina

4.

AMERIKAN MALLIA

Yhdysvalloissa kiellettiin lokakuun 1942 lopussa platinan ja platinalejeerinkien käyttö uusien korujen valmistuksessa. Maahan asetettiin hintakatto kaikille platinametalleille.

Platinametalleista ainoastaan rutheniumin käyttöä ei Yhdysvalloissa säädetty sotavuosina ollenkaan. Platinaa ja platinalejeerinkejä koskevat rajoitukset poistettiin Yhdysvalloissa 20.elokuuta 1945. Näin tehtiin myös rhodiumin ja osmiumin kohdalla. Yhdysvallat poisti 1954 platinan sotatärkeiden tuotteiden listalta.

PETSAMON MERKITYS

+ Petsamosta oli kesän 1944 korvalla nostettu saksalaislähteiden mukaan puolentoista vuoden aikana noin 10 800 tonnia nikkeliä ja 6 100 tonnia kuparia yhteiseltä arvoltaan 31 miljoonaa valtakunnan markkaa.

+ Oppaun nikkelitehtaan johtajan Leo Schlechtin tuolloisten laskelmien mukaan Kolosjoen malmissa oli huomattavan paljon jalometalleja.

+ Schlechtin mukaan sieltä on saatu 440 kiloa hopeaa, 75 kiloa kultaa, 130 kiloa platinaa, 175 kiloa palladiumia ja 15 kiloa muita platinametalleja ( Iridium, Rhodium, Ruthenium )

+ Karkeasti arvioiden platinametallien määrä oli parisen prosenttia koko maailman tuotannosta ( USA - tilastot)

+ Petsamosta saatujen jalometallien arvoksi laskettiin 1,4 miljoonaa Reichsmarkia. Se vastasi noin neljää prosenttia Petsamon malmin arvosta.

Maailman markkinoita hallinnut ja Petsamossa alun perin operoinut kanadalainen INCO tuotti 1,5 miljardia naulaa nikkeliä, 1,75 miljoonaa naulaa kuparia ja yli 1,8 miljoonaa unssia platinametalleja.


VARUSTAUTUMISTA

+ Saksassa tiedettiin 1937, että Petsamon malmissa on platinaa ja palladiumia.

+ Saksassa herättiin myöhään jalometallireservien keräämiseen. Koski myös muita raaka-aineita.

+ Merkittävä yritys 1939 saada Etelä-Afrikasta nikkeli-kupari-platina hienokiveä.

+ Maa toi 1939 kaikkiaan 3 320 kiloa platinametalleja maahan. Tuonnista vain yksi kilo tuli tuolloin Neuvostoliitosta. Seuraavana vuonna platinametallien tuonti Saksaan laski noin kolmasosalla eli 2 290 kiloon. Neuvostoliitosta siitä tuli 1 474 kiloa eli pyörein luvuin kaksi kolmasosaa.

+ Vuoden 1941 alkupuolella Saksa toi Neuvostoliitosta 1 262 kiloa platinametalleja, mikä edusti noin neljää viidesosaa 1 546 kilon kokonaistunnosta

VARUSTAUTUMISTA 11

+ Norddeutsche Affinerie jalosti valtiollisen Rogesin lukuun nikkelihienokiveä eli mattea. Pitkälti Suomesta.

+ Se sisälsi kuparin ja nikkelin lisäksi myös hopeaa, kultaa, platinaa, palladiumia ja muita platinametalleja.

+ Viimeksi mainittuja toimitettiin jatkojalostukseen valtiolliseen Hutten- und Blaufarbenwerke Freibergiin jalometallien erottamista varten.

VARUSTAUTUMISTA V

+ Operaatio Barbarossan alettua platinametalleja pystyttiin Saksassa tuottamaan oikeastaan ainoastaan Petsamon malmeista.

+ Suhteellinen merkitys oli suurin palladiumin kohdalla. Palladiumin saanti jalometalliteollisuuteen oli 1942 Saksassa kokonaan tyrehtynyt. Normaaliaikoina ennen sodan syttymistä metallia oli saatu miltei yksinomaan Kanadasta.

+ Yksi keskeinen jalostaja Degussa.

POLITIIKKAA

+ Kolmannessa valtakunnassa valtiollinen Blaufarben- und Huttenwerke Freiberg pyrki mukaan 1940-1941 moneen kaivosalan hankkeeseen myös poliittista korttia käyttäen.

+ Yhtiö pyrki osalliseksi muun muassa Petsamon malmeihin, muun muassa Saksin byrokratiaa hyväksi käyttäen.

MITÄ PETSAMON MALMI SISÄLSI?

Hans Hausenin geologiselle toimikunnalle osoitetuissa 1920-luvun alun raporteissa ei vielä puhuta mitään platinasta kuparin, raudan ja nikkelin rinnalla.

Otto Barthin mukaan Petsamosta lähetetyssä hienokivessä oli tonnia kohti kolme grammaa kultaa ( Au ), 150 grammaa hopeaa, 4 grammaa platinaa, 4,5 grammaa palladiumia ja puoli grammaa muita platinametalleja.

OUTOKUMMUN OSUUS

Outokummun Porin tehtaille valmistui 1941 kuparielektrolyysiin perustuva laitos, jonka ansiosta Imatran vuonna 1936 valmistuneen kuparisulaton tuottamasta raa-kakuparista pystyttiin poistamaan 99 prosenttia epäpuhtauksista.

+ Outokummun kaivoksen malmissa oli tonnia kohti 0,2 grammaa kultaa ja 2-3 grammaa hopeaa. Outokummun Imatralla tuottamassa anodikuparissa oli tonnia kohti kultaa noin 20 grammaa ja hopeaa noin 200 grammaa, Porin laitoksella kehitettiin lisäksi jalometallielektrolyysi kullan ja hopean erottamiseksi.

Referaattiteksti: Jukka Sola
Kuvat: Timo Saari