Professori Ilkka Nummela: Lutzen 1632
Lutzenin taistelu 6.11.1632
+ Yksi yleiseurooppalaisen 30-vuotisen sodan (1618-1648) merkittävimmistä taisteluista.
+ Sota jakoi Euroopan uudella tavalla.
+ Sodalla ja erityisesti Lutzenin taistelulla on ollut huomattava merkitys ruotsalaisten ja suomalaisten historiakuvassa.
+ Keskeinen selitys edelliseen on ollut Ruotsin kuninkaan Kustaa 11 Aadolfin kaatuminen Lutzenissä.
Välähdyksiä Välskärin kertomuksista
+ Yksi kertomus alkaa Breitenfeldin taistelusta 1631. Siinä isokyröläisen talonpojan poika ja ratsumies Kustaa Perttilä kunnostautuu ja tulee ylennetyksi ratsuväen luutnantiksi. Tämä muuttaa nimensä ensin Berteliksi ja aateloituna Bertelsköldiksi.
+ Bertel rakastuu nuoreen ja kauniiseen saksalaisruhtinattareen Regina von Emmeritziin, josta tulee monien seikkailujen jälkeen hänen vaimonsa ja aatelissuvun kantaisä.
+ Runebergin kertomukseen tuo salaperäisyyttä ja taianomaisuutta Kustaa 11 Aadolfin hallussa ollut kuparisormus, jonka tämä oli testamentannut ennen kaatumistaan Kustaa Bertelille, hänen aviottomalle pojalleen.
+ Bertelsköldeille joutunut sormus kiersi suvussa usean sukupolven ajan ja välillä vieraissa käsissäkin. Taikavoimaiseen esineeseen oli kaiverrettu R.R.R. Rex Regi Rebelis – ”kuningas kapinassa kuningasta vastaan”. Sormuksen haltijaan ei pystynyt vesi, tuli, rauta eikä lyijy. Se toi omistajalleen menestystä, mutta sen taikavoima lakkasi väärään valaan.
Kansainvälistä
+ Ruotsin armeija oli hyvin kansainvälinen. On laskettu, että Breitenfeldin taistelujen aikaan 1631 harvempi kuin joka viides Kustaa Aadolfin sotilaista oli joko suomalainen tai ruotsalainen. Useimmat tulivat saksalaisilta alueilta ja Balttiasta. Myös skotteja oli matkassa.
+ Breitenfeldin taistelu syyskuussa 1631 on saanut eturivin paikan Ruotsin sotahistoriassa.
+ Kyseisessä taistelussa Kustaa Aadolfin protestanttiset joukot voittivat siihen asti voittoisat Johan Tillyn johtamat joukot, mikä tarkoitti katolisen vallan pysäyttämistä Saksassa.
+ Breitenfeldiä pidetään myös uudenlaisen sotilaallisen ajattelun voittona: keskeisiä olivat Ruotsin kuninkaan liikkuvat joukot.
+ Ruotsin sotilaallisen menestyksen taustalla oli totaalinen panostaminen maanpuolustukseen ja keskitettyyn hallintoon, militärstateniin, joka turvasi resurssit harvaan asutusta talonpoikaisesta Pohjolasta.
Lutzen 6.11.1632 ( 16.11.1632 )
+ Lutzenin taistelu oli suuri tapahtuma 30-vuotisessa sodassa. Se käytiin protestanttisen Ruotsin armeijan ja katolisten joukkojen välillä. Edellisiä johti Ruotsin kuningas Kustaa 11 Aadolf ja jälkimmäisiä sotamarsalkka Albrecht von Wallenstein. Tuohon aikaan kuninkaat kokivat sodat kaksintaisteluiden kaltaisina. Taisteluissa oli siksi myös henkilökohtaista panosta.
+ Ruotsalaisten vahvuus kohosi 19 000 mieheen, mikä oli taistelun alkaessa enemmän kuin vastustajalla. Wallenstein aloitti 17 000 miehellä, jotka olivat osittain kiinteissä asemissa. Taistelujen aikana Wallenstein sai vahvistuksia 2 000 ratsumiehen ja 3 000 jalkamiehen verran.
+ Taistelu päättyi pitkälti ratkaisemattomana, mutta se on tavallisesti luettu päättyneeksi ruotsalaisten eduksi: nämä hallitsivat taistelukenttää pimeyden laskeutuessa Lutzenin tantereille.
+ Sotilaallisesti sodalla ei todellisuudessa ollut ratkaisevaa merkitystä 30 - vuotisen sodan kannalta, vaikka sitä ennakkoon oli pidetty sellaisena.
+ Molemmat osapuolet kärsivät taisteluissa suuria menetyksiä; useita tuhansia haavoittuneita ( 6 000 ) ja kaatuneina.
+ Ruotsalaisille taistelu kävi kalliiksi, koska he menettivät useita parhaista yksiköistään. Lisäksi heidän komentajansa Kustaa 11 Aadolf menehtyi taistelujen melskeissä. Jälkimmäisellä oli suuri poliittinen merkitys.
+ Suuri kysymys Lutzenin jälkeen oli, miten Ruotsin armeija selvi Aadolfää sodasta ilman neroksi julistettua komentajaansa Gustav 11 Adolfia.
Maan isä – traditio
+ Suomalaiset ovat aina arvostaneet maan päämiestä, jonka on tulkittu olevan kansan puolella yhteiskunnan yläkerrosta vastaan, yksi meistä niitä toisia vastaan.
Gustaf Adolfsdagen 6.11.
+ Kustaa 11 Aadolf on ollut hyvin suosittu kuningas Ruotsissa. Häntä on ryhdytty erityisesti muistamaan Lutzenin 200 – vuotismuiston johdosta.
+ Juhlatraditio on jatkunut muun muassa yliopistoissa juhlin ( myös Lundissa, joka 1632 oli Tanskaa ).
+ Päivän vietto siirtyi myös Suomen puolelle, jossa sitä juhlittiin maan ruotsinkielisten piireissä.
+ Sanomalehtitietojen mukaan juhlinta yleistyi Suomessa 1880-luvulla.
+ Päivää on vietetty Tampereen ohella muun muassa Virossa.
Göteborg
+ Lutzenistä tuli 1800-luvulla Ruotsin vanhan suurvalta-ajan symboli.
+ Samalla se edusti ruotsalaisuutta kansallisromanttisessa hengessä.
+ Kustaa 11 Aadolfin nostaminen sopi hyvin tähän.
Svenska dagen – Ruotsalaisuuden päivä
Ruotsalaisen kansanpuolueen piirissä syntyneen aloitteen pohjalta Gustaf Adolfsdagenia ryhdyttiin viettämään Svenska dagenia.
Tarkoituksena yhdistää maan ruotsinkielisiä eduskuntauudistuksen pettymysten jälkeen.
Yleinen liputuspäivä.
Modermålets sång.
Westfalenin rauha 1648 päätti 1600-luvun alkupuolen sotaisat vuosikymmenet.