Siirry etusivulle

Professori Ilkka Nummela: Vekseli

Profssori Ilkka Nummela

Vekselistä, liki tuhannen ja yhden yön ja päivän tarinoita rahasta. Kolmen koon kertomus.

Päärooleissa:

Kirkko
Kauppa
Korot

Sivuroolissa:

Kolmas mies

Nikean kirkolliskokous 325

  • Katoliseen maailmaan tuli yleinen korkokielto
  • Käytännössä siitä lipsuttiin sydänkeskiajalla
  • Juutalaisille keskeinen rooli rahanlainaajina
  • Uskonpuhdistajat pitivät 5-8 prosentin korkoja OK
  • Uudella ajalla korot laskivat edelleen, johtaviksi maiksi Hollanti ja Englanti
Ruutiveli Sepollapa oli syntymäpäivä. Vierusveljet iloitsevat päivänsankarin kanssa.

Perinteinen länsieurooppalainen selitys

  • Vekselit tulivat käyttöön pohjoisen Italian kauppakaupungeissa, luultavasti jo 11.vuosisadalla.
  • Tarkoitus oli tuolloin siirtää suurempia summia yhdeltä paikkakunnalta etäämpänä sijainneelle toiselle paikkakunnalle.

Määrämuotoinen maksukehotuksen sisältävä maksusitoumus

  • 1700-luvun Suomessa muodossa wexeli, wäxeli (tulee saksasta ruotsin kautta).
  • Varhaisimmat tiedot Suomesta 1500-luvun loppupuolelta.
  • Voimassa oleva lainsäädäntö: Vekselilaki (14.7.1932). Taustalla kansainväliset sopimukset, liki sata pykälää.
  • Suomen omituisuus: tratta
Kiivelän kirjat Ukrainan hyväksi.

Perinteinen länsieurooppalainen selitys

  • Vekseleitä käytettiin 14.vuosisadalla laajasti, kiitos kasvaneen kansainvälisen kaupan.
  • Kauppa oli pitkään vaihtokauppaa ja kansainvälisessä kaupassa oli ainoastaan arvoonsa nähden kevyitä tuotteita.
  • Vekselit vapauttavat tekemästä kauppaa tavaraa vastaan.
  • Kolmannesta miehestä (ulkopuolisesta) tuli olennainen osa kauppaketjua ja luototusta.
  • Rahoituksen helpottuminen toi raskaampaakin tavaraa kaupan piiriin.
  • Maatalouden kohdalla unohtuu usein, että suurin osa ruuasta on suurelta osin tuotettu ja kulutettu paikallisesti.

Rahoitusmarkkinoita

  • Korkojen suuruudesta Kaarle Suuren jälkeisiltä ajoilta tiedetään vähän.
  • Tiedot lisääntyvät 12. vuosisadalta alkaen. Taustalla talouden tuottavuuden kasvu maataloudessa, kaupan laajeneminen ja kaupungistuminen.
  • Syntyi myös pankkijärjestelmä, talletukset, lainat ja vekselit (koski todellisuudessa kovin harvoja).
Ruutiukot jaksavat olla kaikesta kiinnostuneita. Siksi he kokoontuvat joka maanantaina Marskin Saliin sanan kuuloon. Paitsi kesällä.

Rahanvaihdosta

  • Muutos on peräisin Italiasta. Rahanvaihtajat (latinaksi cambiatori) toimivat välittäjinä kauppiaiden (mercatori) ja maksujen vastaanottajien (rendendi) välillä, jotka muuttivat paikasta toiseen messuille ja antoivat kirjallisia ohjeita, joiden perusteella rahasumma voitiin maksaa takaisin tietylle henkilölle messupaikalla.

Rahan huonontaminen tunnettiin laajasti

  • Talletuksista maksettiin 4 - 10 prosentin korkoa p.a., kauppaluotoissa 5 - 15 prosentin, hallitsijoiden luotot saattoivat olla huomattavasti suurempia.
  • Yleinen korkotaso oli keskiajalla laskeva.
  • Asiaa tutkineiden mukaan korkotasoon vaikutti enemmän rahan kysyntä kuin inflaatio.
  • Greshamin laki: Keinotekoisesti yliarvostettu raha pyrki ajamaan keinotekoisesti aliarvostetun rahan pois kierrosta.
  • Jos siis eriarvoista metallia sisältävillä kolikoilla on sama arvo laillisena maksuvälineenä, maksamiseen käytetään halvemmasta metallista koostuvia kolikoita.
  • Taustalla kuningatar Elisabet I:n rahoitusasiamies Thomas Gresham (1558).

Miten meillä?

  • Norjasta on tietoja 1300-luvun lopulta kirkollisten varojen siirtämisestä vekselinkaltaisella menettelyllä, Litterae Campii.
  • Ruotsista on tietoja seuraavan vuosisadan alusta, samoin Tanskasta. tai Lyypekistä.
  • Kolmas mies löytyi kirkon kohdalla usein Bruggestä tai Lyypekistä.

Vekseleistä kirkon huolien helpottajaksi

  • Kymmenykset kannettiin usein luonnossa.
  • Vekselit vapauttivat logistisista huolista.

Rahalla saa ja rahaa on, sanoi kansanperinne

  • Todellista velkaa oli vain rikkailla.
  • Tavallisen ihmisen velat ja saatavat olivat vippiluokkaa.
  • Usein kysymys oli kauppalaskuista.
  • Taloushistoriassa korostetaan liikaa pankkien roolia, syys löytyy tilastoista.
  • Lainalla ja lainaamismahdollisuuksilla on suuri osuus vaihdannan kasvussa ja sitä kautta ammatillisen erikoistumisen kohdalla.
Tähän päättyy kevätlukukausi 2024.

Viimeiset vaiheet

  • Genevessä sovittiin 1930 yhteiset periaatteet vekselioikeudessa. Siirtyivät lainsäädännöksi niin Suomessa kuin muissakin maissa. Edelleen voimassa.
  • Eurojärjestelmän käyttö poisti vekselit pankkijärjestelmän ytimestä. Käyttöä on edelleen esim. pantteina ja pankkijärjestelmän ulkopuolella.