Rovasti Pekka Paakkanen: Alkutekstien polkuja ymmärrykseen ja suvaitsevaisuuteen

”Alkutekstejä” ovat esim.

historiallisia asiakirjat
kirjallisuus
lait
muistomerkit
Raamatun osat; esitykseni esimerkit ovat tästä

+ Ymmärrys koskee alkutekstien erikoista luonnetta

+ Suvaitsevaisuus liittyy Raamatun tekstin kirjavaan ja erimielisyyttä ja hajaannusta tuottavaan käyttöön.

+ ALKUTEKSTI

+ Raamattu on laaja kirjasto , yli 1000 vuoden aikana syntynyt ja monia kulttuurivaiheita heijastava
+ Tämän kirjaston kokoamisella on oma historiansa.

+ Aina ei ole ollut selvää, mitä tähän kokoelmaan kuuluu:

Vanha testamentti: 100 eaa - 100 jaa

Uusi testamentti: 200 - 450 jaa

Ymmärrys

+ Harhatulkintoja

+ ”Väärennös” -väitteitä

+ Käännösvirheitä

+ Kirkkopoliittisia väitteitä

+ Vallanhalua

Suvaitsevaisuus

+ Toisinajattelijoiden kohtelu

+ Ankara pitäytyminen omaan tulkintaan

+ Historialliset erot ryhmien ja kirkkokuntien välillä

+ Tulkintaerojen syiden ymmärtäminen

Polut

Käännösten vaikeus: Heprean ja länsiaramean tuntemus; koinee-kreikan hallitseminen, King.James-käännös, Rukoilevaiset, Vanh.laestadiolaiset

Historia: Tekstit on kirjoitettu kirjoittamisajan ihmisten tarpeeseen. Ne ovat sen ajan maailmankatsomuksen ja ymmärryksen mukaisesti kirjoitettu. Myöhemmät löydöt puuttuvat.

Kokoelmaa muodostettaessa on tehty sen ajan tarpeisiin sopivat valinnat. Valinnat ovat jopa nykyisen tutkimuksen valossa osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi.

+ Polkujen löytämiseksi ja Raamatun mahdollisimman hyväksi, kirjoittamisajankohdan ymmärtämiseksi on tutkimus jakaantunut useaan mittavaan osaan, joita kutakin nimitetään ”kritiikiksi”.

+ Tällä on haluttu ilmaista, että tämänhetkinen ymmärryksemme on keskeneräistä ja vaatii jatkuvia ponnisteluja.

Tekstikritiikki

+ Origenes, varh. Kirkkoisät, 1500-luku, Bengel, viimeisen 200 vuoden löydöt…

Agricolan Raamattu oli suuresti riippuvainen ”Textus Receptus” -versiosta, jota ei juurikaan enää käytetä käännöstyössä.

+ Papyruksia on satoja ja satoja, kokonaisia kirjoja on joitakin, nekin aika myöhäisiä. ”Alkuperäisiä” kirjoituksia ei ole, on vain edelleen käsin jäljennettyjä kaikkine inhimillisine virheineen:

+ Pienet kirjaimet – isot kirjaimet

+ --- rivin suunnanvaihto--- ei sanavälejä

+ ”Alkuteksti” on kymmenissä museoissa ympäri maailmaa

+ QUMRANIN löydöt ( 1940-luku ) valaisevat tekstin säilymistä

+ Historiallinen kritiikki käsittelee niitä Raamatun ilmaisemia asioita, jotka on löydettävissä arkeologiasta tai muista hist. lähteistä.

+ Toimituskritiikki yrittää päästä perille, miten teksti on syntynyt tai koottu eri lähteistä. ”Tooran” lähdeteoria, 3 ens. Evankeliumia: Apostolien teot…

+ Kaanonkritiikki, konstruoi VT:n ja UT:n kirjakokoelmien syntyä, keskeneräisiä vaiheita ja lopullisuutta.

+ Kielianalyysi on välttämätöntä lähes kaikissa kritiikin muodoissa. VT:n heprea ja länsiaramea poikkeavat huomattavasti ilmaisutavaltaan Suomen kielestä. Koinee – kreikasta on monen tasoisia versioita UT:ssa.

Esimerkkejä kritiikin lähtökohdista

Kristillisten seurakuntien perinteen säilyttämisen periaate oli se, että kirjoittajat tulkitsivat itsensä Jeesuksen ylösnousemuksen todistajien todistuksen säilyttäjiksi.
Sekä heprean että kreikan kieli on kirjoitusten syntyaikana ( satoja tai kymmeniä vuosia ) muuttunut ( lainasanoja, nimien kirjoitustapoja ).
Kritiikin harjoittaja joutuu valitsemaan vaihtoehdoista. Historialliset, kielelliset, arkeologiset,… syyt vaikuttavat valintaan. Siksi kritiikin ns. ”tulokset” ovat hyvinkin erilaisia ja nostattavat suuria tunteita.

+ Kritiikki voi torjua suuret väärinkäsitykset, väärennökset ja epäajankohtaisuudet. Se ei tule koskaan lopettamaan keskustelua tekstistä. Raamattu ( joudutaan ) kääntämään yhä uudelleen.