Tietokirjailija Kari Kallonen: Maailmanmestarihiihtäjä partisaaneja jäljittämässä – Marskin ritari Olavi Alakulpin tarina

TAUSTAA

Olavi Alakulppi syntyi Rovaniemen maalaiskunnassa Saarenkylässä 17.7.1915. Perheessä oli 12 lasta, joista 2 kuoli nuorena. Lapsuuden ja nuoruuden harrastuk- sena hänellä oli muun muassa mäkihyppy. Kun isä häntä siinä lajissa vähän menestymättömyydestä moitti, alkoi Olavi-poika kiinnostua yhä enemmän hiihdosta. Siihen esikuvan hänelle antoi vuoden 1932 Lake Placidin olympiakisojen ensimmäinen suomalainen hiihdon olympiavoittaja Veli Saarinen. Olavi Alakulpin valmentajana toimi tuolloin Lauri E. Luoma. Metsästys ja kalastus kiinnostivat myös ja siksi retket suuntautuivat aina Paanajärvelle saakka.

Olavi Alakulppi voitti vuonna 1939 hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen kultaa Zakopanessa 4x10 kilometrin viestissä yhdessä Pauli Pitkäsen, Eino Olkinuoran ja Klaus Karppisen kanssa. Sodan jälkeen hän voitti Yhdysvaltain hiihtomestaruuksia vuosina 1949-1950 voittaen molempina vuosina kultaa niin East Laconian kuin myös Champ Berlinin kisoissa 11 mailin hiihdossa. Hän edusti Yhdysvaltoja hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa 1950 Lake Placidissa. Suomessa hänen seuransa oli Ounasvaaran Hiihtoseura. Olavi Alakulppi astui varusmiespalvelukseen Lapin Rajavartiostoon 6.toukokuuta 1935, aliupseerikouluun Joensuuhun hänet määrättiin 1. syyskuuta 1935. Naimisiin hän meni Eevi Johanna Kinnusen kanssa 19.marraskuuta 1939. Vain kolme päivää myöhemmin hänet ylennettiin kersantiksi.

SOTILASURAA SUOMESSA

Olavi Alakulppi lähti talvisotaan rovaniemeläisen Erillinen pataljoona 25:n (ErP 25) kersanttina Sallan suunnalle, jossa pataljoona liitettiin osaksi osasto Roinista. Talvisodassa Alakulppi johti nimeään kantanutta osastoa, joka taisteli puna-armeijan selustassa Sallan alueella. Hän yleni talvisodan aikana vääpeliksi ja kävi upseerikoulun välirauhan aikana kurssilla numero RuK 46. Kovat Sallan alueen taistelut käytiin 6.12.1939. Talvisodassa vastassa olivat ”tavallisten” vihollisten ohella desantit eli vastapuolelle tiedusteluun ja taisteluun koulutetut vihollisen edustajat.

Jatkosodassa vastassa olivat heinäkuusta 1941 alkaen partisaanit, puolueen alaiset viholliset. Alakulpin Vesa-poika kaatui taistelussa isänmaan puolesta huhtikuussa 1941. Partisaaneista mainittakoon nimeltä Toivo Antikainen, Bruno Lahti ja Arvo Aksel Lahti, kansanedustaja, joka kuoli 1941 sekä myöskin Sylvi Paaso. Partisaanit liikkuivat yleensä pienissä ryhmissä, mutta oli myös suurempi ryhmä, johon kuului 592 miestä ja 46 naista. He olivat ”harrastaneet”nälissään jopa kannibalismia. Osasto Alakulppi tuhosi koko ryhmän. Saksalaistenkin piti tulla auttamaan, mutta eivät väitteensä mukaan löytäneet osasto Alakulppia. Suomalaiset oppaat saksalaisryhmässä puhuivat toisin ja niinpä saksalaiset saivat komppanianpäällikkönsä mukaan lukien maksaa auttamisvelvollisuutensa laiminlyönnin kuolemallaan, omiensa teloittamina. Kesällä 1943 myös piispa Yrjö Vallimaan partisaanit teloittivat.

Luutnantti, 6.divisioonaan kuuluneen Jalkaväkirykmentti 33:n kaukopartiojohtaja Alakulppi nimitettiin 17.heinäkuuta 1942 Mannerheim-ristin ritariksi numero 72. Savukosken Seitajärvelle partisaanit hyökkäsivät 7.7.1944. Partisaanit ampuivat koko kylän väen. Vain Mirja Arajärvi, pieni lapsi, jäi henkiin ja sai iäisyyskutsun vasta tammikuussa 2023.

ASEKÄTKENTÄ JA PAKO LÄNTEEN

Asekätkentä oli sodan jälkeistä aikaa varten varautumista. Eversti Valo Nihtilä ja everstiluutnantti Usko Haahti olivat sen primus motoreita. Kätkennästä tuomittiin lähes 1500 suomalaista. Toivo Alakulppi vangittiin. Hän karkasi sairaalamatkalla hammaslääkäriin antamalla saattajilleen niin sanotusti turpiin. Suunta oli kohden Ruotsia kävellen Kalervo Ervastin kanssa. Siellä järjestettiin tapaaminen Alpo Marttisen johdolla. Marsalkka Mannerheim varoitti isänmaallista karkuriryhmää, että ainoa turva on jatkaa Yhdysvaltioihin (Täällä Ruotsissa teidät vangitaan). Niinpä Alakulppi matkasi joulukuussa 1946 Yhdysvaltoihin. New Yorkissa olivat ystävät vastassa isänmaan puolustajia.

Alakulppi palveli Yhdysvaltain armeijassa vuosina 1947-1968 useissa eri tehtävissä myös USA:n ulkopuolella muun muassa Saksassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa. Taistelutoimiin hän osallistui Korean sodassa vuonna 1953, mutta muutoin hän toimi pääosin kouluttajana. Hän aloitti armeijan alokkaana, sittemmin hän palveli muun muassa kersanttina, luutnanttina ja kapteenina. Mainittakoon, että hän kehitti muutaman muun Marttisen miehen kanssa ahkion, oivan kuljetusvälineen. Alakulppi ylennettiin vuonna 1965 everstiluutnantiksi. Everstiluutnanttina hän jäi eläkkeelle 1.tammikuuta 1968.

Mainittakoon kuriositeettina, että palvellessaan Saksassa vuonna 1960 siellä palveli myöskin yksi Elvis (the Pelvis) Presley. Häneltä Alakulppi sai nahkatakin. Se on nähtävissä tänäänkin Sallan museossa. Olavi Alakulpin Yhdysvalloissa loistavasti sotilaskoulu West Pointissa menestynyt Vesa-poika kaatui Vietnamissa vuonna 1968.

Olavi Alakulppi kuoli 19.elokuuta 1990 Petersburgissa Yhdysvalloissa 75-vuotiaana. Hänet on haudattu Arlingtonin sotilashautausmaalle.