TkT Matti Kataja: Tekoäly

Tekoäly

Tekoäly on nykyisin joka päivä lehdissä. Tämä esitys keskittyy vuosi sitten julkaistuun Chat GPT-4 – ohjelmaan, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Uudempi maksullinen versio on Chat GPT-4. Sitä en ole kokeillut.

Tekoäly mullistaa työelämää

Keväällä 2023 lanseerattu tekoälyohjelma Chat GPT 4 selvisi testiympäristössä lääketieteellisen tiedekunnan kokeissa hyvin arvosanoin huomioiden ihmislääkäreitä paremmin myös potilaiden tunteet. Ohjelma osasi myös laatia oikeuskanteen sekä tehdä nettisivut.

Tekoäly ennustaa tarkasti eliniän

Tekoäly life 2vec selvitti, milloin tanskalainen kuolee. Ennuste perustuu laajoihin tietoihin kansalaisten elämästä.

Kielimallin kirjoittamat haittaohjelmat

Chat GPT:n tapaisia palveluja käytetään jo hyväksi haittakoodin luomisessa ja uudelleenkirjoittamisessa, jotta virusten tunnistaminen vaikeutuisi. Mikko Hyppönen kertoo tiiminsä löytäneen jo haittaohjelmia, jotka käyttivät joka kerta levitessään kielimallia apuna koodinsa uusimisessa.

Open AI on estänyt haittakoodin kirjoituttamisen palvelussaan. Sen koodi ei ole yhtiön nimestä huolimatta avointa koodia vaan pelkästään sen omassa käytössä. ”Jos voisit ladata koko laajan kielimallin, voisit ajaa sitä paikallisesti tai omalla palvelimellasi. Silloin muut eivät voisi enää estää sinua. Tämä on suljetun koodin generatiivisen tekoälyn järjestelmien etu”, Hyppönen sanoo.

Katajan koko esitelmän voit katsoa tästä

Automatisoidut haittaohjelmat

Hyppönen nostaa täysin automatisoidut haittaohjelmat vaarallisimmaksi vuoden 2024 tietoturvauhaksi. Tietoturvayritykset ovat automatisoineet omaa toimintaansa jo vuosia ja rikolliset saattavat kehittää omia vastaavia järjestelmiään. Pian tietoturva voi olla hyvän ja pahan tekoälyn välinen peli.

Tulevaisuudessa siintää yleiskäyttöinen laaja tekoäly

Bonuksena Hyppönen mainitsee vielä ihmisen kaltaisen laajan tekoälyn kehittämisen. Nykyisin käytössä olevat tekoälyt ovat määritelmän mukaan suppeita tekoälyjä eli tiettyyn käyttötarkoitukseen suunniteltuja tekniikoita, jotka eivät kuitenkaan pysty kaikkeen, mihin ihmisäly pystyy. ”Uskon, että meistä tulee toiseksi älykkäin olio tällä planeetalla elinaikanamme. En usko, että se tapahtuu vuonna 2024, mutta uskon sen tapahtuvan elinaikanani”, Hyppönen sanoo. Tällaisen teknologian kohdalla sekä hyödyt että riskit ovat valtavat. Siksi sitä tulisi Hyppösen mukaan kehittää niin, että yleiskäyttöinen tekoäly ymmärtäisi ihmisyyttä ja että sen tavoitteet olisivat linjassa ihmisten pitkän ajan tavoitteiden kanssa.

Itse asiassa tekoäly tulee vastaan päivittäin monessa paikassa. Kun ostat jotakin netistä, niin vastassa on kone, joka käyttää tekoälyä. Autoni (Audi Q3) systeemeissä on aivan ilmeisesti tekoälykomponentteja. Joskus se tekee omia päätelmiään havaintojensa perusteella. Pääosin UÄ-antureista.

Terveydenhuoltoalalla tekoälyä voi käyttää analysoimaan suuria määriä terveystietoa, mikä voi auttaa lääkkeiden kehittämisessä ja tautien tunnistamisessa. Tekoäly auttaa myös muun muassa silmänpohjakuvien analysoinnissa. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa terveellistä ruokaa vähentämällä lannoitteiden, torjunta-aineiden ja kastelun käyttöä, mikä vähentää viljelyn vaikutuksia ympäristöön.

Tekoäly parantaa liikkumisen turvallisuutta kaduilla, teillä, raiteilla ja lentoliikenteessä. Tekoäly voi auttaa myös tunnistamaan ajoissa luonnonkatastrofien ennusmerkkejä, jolloin tilanteeseen voidaan valmistautua etukäteen ja katastrofien seurauksia lieventää.