Toimitusjohtaja Timo Antila: Aarne Sihvo - Jalkaväenkenraali, Puolustusvoimien komentaja, kalterijääkäri

Aarne Sihvon vanhemmat ja sisarukset

Aarne Sihvon vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Antti Adolf Sihvo ja Minna Elisabeth Nyman. Aarne Sihvo oli syntynyt 22.marraskuuta 1889 Virolahdella. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Elli Inkeri Ikosen kanssa, joka kuoli vuonna 1946 auto-onnettomuudessa. Heidän poikansa Ylermi kaatui 18-vuotiaana jatkosodassa hyökkäyksessä Viipuriin elokuussa 1941.

Johannes ( Jussi ) Sihvo oli Aarne Sihvon veli ja jääkärikenraalimajuri. Sihvo sai sotilasoppinsa Saksassa ja osallistui Suomen vapaussotaan joukkueenjohtajana ja heimosotiin Aunuksessa ja Pohjois-Inkerissä. Talvisodassa hän toimi ryhmä Sihvon komentajana ja jatkosodassa 10.divisioonan komentajana.

Säveltäjä ja jääkärivänrikki Sam Sihvo oli kolmas Sihvon veljessarjassa ja nuorin oli jääkärikapteeni Ilmari Sihvo.

Aarne Sihvo, perhesuhteet

Aarne Sihvon ensimmäinen vaimo oli Elli Inkeri Ikonen (29.1.1897-4.10.1946). Rouva Sihvo kuoli auto-onnettomuudessa Turun lähistöllä, kun pariskunta oli palaamassa Pariisin rauhankonferenssista. Todettakoon, että punaiset joukkomurhasivat 30 vankia Viipurin lääninvankilassa 27-28.4.1918 juuri ennen Viipurin vapauttamista. Murhattujen joukossa oli Ellin isä, Karjalan kansanliiton puheenjohtaja, arkkitehti Leander Ikonen.

Lapset

*Konsuli Maire Walden ( 6.4.1919-11.2.2012). Hän kihlautui puolustusministeri, jalkaväenkenraali Rudolf Waldenin vanhemman pojan Laurin ( s.17.3.1923) kanssa 24.8.1941. Menivät naimisiin ja heille oli syntynyt 27.5.1943 poika Klaus. Lauri kaatui Siiranmäessa 14.6.1944.

*Opettaja Hellevi Krogerus (30.9.1921-27.2.1969). Kuoli Torniossa auto-onnettomuudessa. Mies Klaus Krogerus (3.7.1918 – 20.9.1975 ). Opettaja, toimittaja ja kaitafilmauksen asiantuntija. Yksi lapsi, Aarne.

*yo, tykkimies Aarne Ylermi (7.4.1923-24.8.1941. Kaatui Tammisuolla Viipurin takaisinvaltauksessa.

2. vaimo Aune Sirelius (29.4.1901-9.10.1971). Vihitty 16.11.1947.

Aarne Sihvon sotilasuran vaiheita

Arne Sihvo ( käytti Saksassa peitenimeä Sicher ) liittyi jääkäriliikkeeseen ensimmäisten joukossa. Sotilaskoulutuksensa jälkeen hänet lähetettiin monesti Suomeen jääkärivärväriksi. Kolmannella reissullaan hän joutui kalterijääkäriksi Spalernajan tutkintavankilaan. Sieltä hän vapautui vasta helmikuun vallankumouksen yhteydessä maaliskuussa 1917. Hän palasi sisällissodan alla Suomeen jääkärien pääjoukon edellä kouluttamaan suojeluskuntia. Vapaussodassa hän komensi Karjalan ryhmää.

Vuoden 1918 jälkeen Aarne Sihvo komensi Heimosodissa Aunuksen retkeä vuonna 1919. Hän toimi Sotakorkeakoulun johtajana toimittuaan sitä ennen sotaministeriön erikoistehtävissä ja vajaan kauden kansanedustajana. Mäntsälän kapinan aikana hän pysyi hallituksen puolella ja olisi halunnut kukistaa kapinan aseellisesti. Sihvo nähtiin usein Mannerheimin kilpailijana.

Talvi- ja jatkosodassa hänet jätettiin kotirintamalle väestönsuojelupäälliköksi ja ilmasuojelukomentajaksi. Vasta sotien jälkeen hän palasi puolustusvoimissa johtavaan asemaan.

Sihvon kausi 22.5.1926 – 13.1.1933

*Suomen sotilaspoliittinen asema oli vakaa. Suomen itärajan turvaaminen oli keskeistä. Maamme asemaa oli keskeisesti vahvistettava Venäjän ollessa heikko. Tukea omalle asemalle haettiin Kansainliitolta, jonka neuvoston jäseneksi Suomi tuli 1927.

*Käytännössä vuoden 1920 Tarton rauha oli voimassa, vaikkakin Itä-Karjalan epäonnistunut kapinan tukeminen 1921-22 aiheutti diplomaattisen hyökkäyksen Suomea kohtaan. Keväällä 1926 Neuvostoliitto tarjosi Suomelle hyökkäämättömyyssopimusta, mutta neuvottelut kariutuivat. Keskustelut käynnistyivät uudestaan inkeriläiskysymyksen yhteydessä, ja

hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin 1932.

*Iso-Britannia katkaisi 1927 kaikki suhteensa Neuvostoliittoon. Valkoiset venäläiset emigrantit näkivät tässä mahdollisuutensa. Yleisesikunnan päällikkö eversti K.M. Wallenius tiesi ja tuki kahden emigranttiryhmän tunkeutumisen Leningradiin. Suoritetun pommiattentaatin jälkeen ryhmät palasivat Suomeen. Suomeen toimitetun nootin perusteella Suomi joutui karkottamaan muutaman emigrantin. Sihvo ei ollut tietoinen Walleniuksen osuudesta asiaan.

*Suomessa oli jääkäriliike pääosin asemissaan. Kuitenkin oli jatkuvaa vastak-kainasettelua, jota lehdistö ja eri puolueiden johdon kannat ruokkivat. Soti- lasjohto-Puolustusministeriö, armeija-suojeluskunnat, ruotsinkieliset-suomenkieliset ja vielä Wilkamalaiset, jotka halusivat palauttaa Wilkaman takaisin sotaväen komentajaksi.

*Sihvon toimintaedellytykset koostuivat materiaalisista ja henkisistä resursseista eli armeijalle myönnettävistä määrärahoista ja maanpuolustushenkeen ja kansalaisten haluun tukea armeijaa. Alueen koskemattomuus oli ehdoton.

*Armeijan vakiinnuttaminen tapahtui Sihvon kaudella. Lait puolustuslaitoksesta ja puolustusministeriön viroista ja toimista vahvistettiin vuoden 1927 lopussa ja asetuksilla määriteltiin puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen kokoonpano. Hyväksyttyjä lakeja olivat myös sotatilalaki ja tasavallan suojelulaki yhteiskunnallisia häiriöitä silmällä pitäen.

*Sihvon vaikutukset määrärahoihin olivat rajalliset. Budjettivalta oli puolustusministeriöllä ja eduskunnalla.

Määrärahat pienenivät kansainvälisen lamankin johdosta ja 1930 hätäohjelman pääkohteena oli maavoimat. Määrärahasta eduskunta nipisti huomattavan osan, joka aiheutti upseerikunnassa kritiikkiä.

*Wallenius Sihvon tukemana ehdotti 1928 komiteaa tutkimaaan puolustusministeriön ja yleisesikunnan välisiä valtasuhteita.

*Sihvon kaudella istui kaikkiaan kahdeksan hallitusta ja kahdeksan eri puolustusministeriä.

Sihvon myöhemmät vaiheet

Kenraaliluutnantiksi 14.elokuuta 1930 ylennetty Sihvo oli ratkaiseva tekijä Mäntsälän kapinan kukistamisessa. Tapahtumien jälkeen Sihvo erosi 13.tammikuuta 1933. Eronsa jälkeen Sihvo toimi Puolustuslaitoksen tarkastajana ja väestönsuojelutehtävissä. Viime sotien aikana hän toimi Kotijoukkojen komentajana. Presidentti Paasikivi nimitti Sihvon 4.kesäkuuta 1946 Puolustusvoimain komentajaksi. Hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi 20.syyskuuta 1946. Sihvon kauden alkupuolta varjostivat asekätkentäoikeudenkäynnit ja rauhansopimusten määräämä aseistariisunta.

Jalkaväenkenraalin jälkimmäiseen kauteen sattuivat myös Kemin kapina ja hälytystila keväällä 1948. Tuolloin Puolustusvoimat varautui torjumaan kommunistien vallankaappauksen ja riisui aseista liikkuvan poliisin. Komentajan virasta Sihvo erosi 31.toukokuuta 1953.

*Jalkaväenkenraali Aarne Sihvo kuoli 12.kesäkuuta 1963 Helsingissä 73-vuotiaana.

*Hautauksen järjestelyt hoiti kaksi Sihvolle tärkeää viiteryhmää: karjalaiset ja upseerikunta. Upseerikunta suhtautui ensin nihkeästi; syynä välien rikkoutuminen. Karjalan Liiton Toiminnanjohtaja Simo Härkönen sai vanhan koulutoverinsa, silloisen Upseeriliiton puheenjohtajan kenraaliluutnantti Reino Hirvan suostumaan tukemaan hautajaisten järjestelyjä. Samalla tuli soviteltua Upseeriliiton ja vainajan kesken vallinnut välirikko.

*Näin Sihvo sai täysimittaiset sotilaalliset hautajaiset soittokuntineen, kunniakomppanioineen ja tykinlaukauksineen.