Tutkija Antti Liuttunen: Tampereen kadonneet rakennukset

Kaupunkikuvassa tapahtuu jatkuva muutos. Pelkästään asukasluvunkasvu aiheuttaa erinäisiä kaupungin rakentamiseen ja rakentumiseen liittyviä muutostarpeita. Tampereen väkiluku kolminkertaistui 1880-1890-luvuilla ja kaksinkertaistui 1890-luvulla. Kaupungissa asui vuonna 1900 36 000 asukasta. 1960- 70- luvuilla puutalovaltainen kaupunki katosi. Puutalot katosivat esimerkiksi Tammelasta ja Amurista. Hämeenkadun viimeisin puutalo katosi vuonna 1956 osoitteesta Hämeenkatu 3, kun siihen rakennettiin asunto-osakeyhtiö Lumilinna. Kaupunkikuva muodostuu parhaiten valokuvan perusteella. Se kertoo vääjäämättä muutokset. Funktionalismi on ollut merkittävä tyylisuuntaus Tampereen keskustarakentamisen suunnittelussa. Kalevan kaupunginosaa suunniteltaessa on ihanteena ollut avara rakentaminen. Sen voi katsoa heijastavan myös tiettyä tasa-arvoajattelua talojen ”yhdenmukaisuudellaan.” Puutalokortteleiden jatkuvan väistymisen yhtenä syynä oli liikenteen tarvitseman tilatarpeen kasvu. Tampereellakin oli yhdessä vaiheessa havaittavissa ns. Turun tautia. Vuonna 1971 koettiin kaupunkialueen kovin purkuaika. Monet rakennukset saivat väistyä modernin laatikkorakentamisen tieltä. Vuosien 1918 ja 1939 sotaisat tapahtumat olivat tuhonneet kaupungistamme yli sata rakennusta. Ne koskettivat erityisesti Kyttälän kaupunginosaa, missä esimerkiksi vihollisen pommitukset talvisodassa saivat paljon tuhoa aikaan siinä, mikä vielä oli säästynyt vuoden 1918 taistelujen jäljiltä.

Vuonna 1914 kaupungissamme oli jo 45 000 asukasta. Hatanpään ja Järvensivun alueet liitettiin kaupunkiin. Puutalo - Amuri alkoi syntyä 1850-luvulta alkaen. Rakennukset saivat olla korkeintaan 5-kerroksisia. Vaadittiin myös kolmen metrin palokuja puutalojen väliin. Joskus rakennettiin kivitalo tuohon väliin. Jugend-taloja alkoi syntyä 1900-luvun alussa, esimerkiksi Pulla-Helinin talo 1902 ja laajennettuna myöhäisjugend-rakennuksena 1907. Tampereen ensimmäinen kaupunginarkkitehti Frans Ludvig Calonius suunnitteli mm. Rukoushuoneen Satakunnankadulle vuonna 1895. Hän kaavoitti Amurin, Tammelan ja tärkeimpänä Kyttälän alueen. Hän oli mukana useiden asuin- ja liikerakennusten suunnittelussa, kuten Selinin talon ja Sandbergin talon. Plevna on myös hänen suunnittelemansa. Julkisia rakennuksia hän suunnitteli vain vähän. Niistä merkittävimpiä olivat Finlaysonin kirkko ja 1960-luvulla (valitettavasti) purettu Luterilainen Rukoushuone. Berndt Blom oli Tampereen ensimmäinen palopäällikkö ja suunnitteli sen ohella rakennuksia. Hän avasi oman arkkitehtitoimiston vuonna 1892. Siellä hän suunnitteli lukuisia koristeellisia uusrenessanssirakennuksia eri puolille Tamperetta. Mainittakoon, että Blom oli auktoriteetti palosuojelun alalla kaikissa Pohjoismaissa.

Lambert Pettersson toimi vt. kaupunginarkkitehtina vuosina 1891-1900 ja kaupunginarkkitehtina 1902-1918. Hän uudisti 1890-luvulla Kyttälän ja Tammelan asemakaavoja ja suunnitteli kaupunkiin lukuisia uusrenessanssityylisiä rakennuksia, joista ensimmäisiä oli Ruuskasen talo. Hän suunnitteli myös mm. Scheelen apteekin, Klingendahlin kehräämön, Finlaysonin pääkonttorin, Finlaysonin palatsin, Marjatan sairaalan, nykyisen TAKO:n eli Kattohupatehtaan tehdasrakennuksen, Sähkölaitoksen rakennuksen ja Mustanlahden sataman makasiinit.

Arkkitehti Georg Schreck suunnitteli mm. Tampereen Raatihuoneen, Tampellan juhlatalon, Johanneksen koulun, Aunessillan, Tampereen tullikamari- ja pakkahuonerakennuksen sekä Itämaisen kylmän hallin kuin myös Ilomäen Näkötornin.

Arkkitehti Arthur af Hällström suunnitteli mm. Hällströmin palatsin (Hämeenkatu 10). Palatsi tuhoutui vuoden 1918 sodassa. Pyynikin panimon tuotantorakennuksen hän suunnitteli myös, samoin Laukonkulman, Laukontori 10.

Arkkitehti Wivi Lönnin monet rakennukset ovat säilyneet, mutta ei valitettavasti Kaukajärven kartano. Se purettiin vuonna 1975. Lönn suunnitteli mm. Kauppaopiston talon, Pispalan rukoushuoneen, Verkatehdas, Varalan voimisteluhalli, Hatanpään koulun opettajien takennus.

Arkkitehti Birger Federley suunnitteli mm. Palanderin talon, Tirkkosen talon yhdessä Lars Sonckin kanssa, Lielahden rivitalot (purettiin 1970 ja 1991), Hammareninkadun makasiinirakennus, Pohjoismaiden Osakepankin talo, Kansallispankin talo, Frenckellin paperitehtaan rakennuksia ja vanhainkoti De Gamlas Hem sekä Tampereen kulkutautisairaala.

Kaupunginarkkitehtina vuosina 1918 – 1953 toiminut Bertel Strömmer on suunnitellut mm. Oy Keskuskeittiön talon arkkitehti Vilho Kolhon kanssa, Otavallanhovin, Hotelli Tammerin, Tuulensuun talon, Pyynikin pappilan, Rauhaniemen kansankylpylän, Keskiputouksen voimalaitoksen, Puhelinosuuskunnan talon, Hatanpään sairaalan, Tempon talon, Linja-autoaseman yhdessä Jaakko Laaksovirran kanssa, Kaupin sairaalan yhdessä Mikael Nordenswanin kanssa.

Arkkitehti Johan Krook on parhaiten tunnettu jugendtyylisistä rakennuksistaan. Tampereella valitettavasti lähes kaikki hänen suunnittelutyönsä tulotokset on jo purettu. Niistä mainittakoon J.Blomin tukku- ja vähittäiskauppahuone, Kauppaseuran talo ja Hämeenkatu 18/Kauppakatu 3. Jäljellä on vielä Svenska Samskolan i Tammerforsin rakennus vuodelta 1902.