Pääjohtaja Eero Karjaluoto: Fennovoima ja Suomen energiapolitiikka

Pyhäjoen kunta ei ollut alkuvaiheessa innostunut ydinvoimalasta kuin ei myöskään Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallinto. Kilpailevassa Simon kunnassa oltiin huomattavasti innokkaammin hankkimassa ydinvoimalaa kuntaan. Vähitellen mielipiteet muuttuivat ydinvoimalaa suosivampaan suuntaan alkuvaiheen runsaasta 50 prosentista nykyiseen yli 80 prosentin kannatukseen pyhäjokisista.

Esitelmöitsijän kesähuvila on n. kymmenen kilometrin päässä Hanhikiven niemestä, tulevan voimalan paikasta. Alueella on satakunta tuulivoimalaa jo tällä hetkellä.

Tulevan voimalan omistussuhteet: Suomalainen Voimaosakeyhtiö 66 % ja venäläinen RAOS Voima Oy 34 %. Kustannusarvio on 6,5 – 7 miljardia euroa, mistä kotimaisen investoinnin osuus on 1,8 – 2,7 miljardia euroa. Voimalan sähköteho tulee olemaan 1 200 megawattia ja käyttöikä vähintään 60 vuotta. Voimala ei tule aiheuttamaan lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä. Todettakoon, että Saksa on luopumassa ydinvoimasta tuulivoiman ja kivihiilivoiman eduksi. Euroopan Unionin mukaan maanosamme tarvitsee tällä hetkellä 66 tulevan Fennovoiman voimalan eli 1 200 megawatin voimalan kapasiteettia selviytyäkseen energiantarpeestaan.

Suomen sähköenergianlähteet jakautuvat tänään seuraavasti:

Ydinvoima 27 %
Vesivoima 14 %
Biomassa 14 %
Tuulivoima 7 %
Kivihiili 6 %
Maakaasu 5 %
Turve 3 %
Jäte 1 %
Aurinkoenergia 0,2 %
Öljy 0,2 %

Nettotuonti n. 23 %

Tulevaisuudessa vedyn hyödyntäminen tulee ajankohtaiseksi. Vetyä tuotetaan sähköllä. Prosessin hiilidioksidi kaapataan ilmasta. Todettakoon, että Kiina on ilmoittanut olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Tuo pyrkimys avaa suomalaisillekin yrityksille merkittäviä vientinäkymiä.

Puhtaalle sähkölle on maassamme tarvetta seuraavasti:

Sähköntuotannon päästöt Liikenteen päästöt

Hiilen ja kaasun korvaaminen Henkilöautojen sähköistäminen
1200 megawattia 1200 megawattia

Teollisuuden päästöt Sähkön omavaraisuus
SSAB:n ja Raahen terästehdas Sähkön tuonnin korvaaminen
1200 megawattia 2x1200 megawattia

Yhteensä siis 5x1200 megawattia eli viisi ”myllyä”.

Hanhikiven pääetapit ja 100 vuoden elinkaari:

v. 2013-2014 hankkeen valmistelu
v. 2015-2021 infra ja suunnittelu
v. 2021 – 2028 voimalaitosrakentaminen
v. 2028 – 2087 voimalaitoksen käyttö

Käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen alkaa 2090-luvun jälkeen. 2040-luvulla on loppusijoituspaikka päätettävä.

Virstanpylväitä saavutettu:

+ Laitostason turvallisuuskysymykset on pääosin ratkaistu
+ Kallioperäruhjetta koskevat tutkimukset on tehty
+ Toimitusketjun tärkeimmät toimittajat on valittu
+ Pääkomponenttien valmistus on alkanut
+ Valmistelevien töiden jatkaminen Hanhikivenniemellä on meneillään

Hallintorakennusten teko on aloitettu ja kaivaustyöt jatkuvat. Yksi työpaikka työmaalla tarjoaa viisi työpaikkaa muualla. Luotuja uusia työpaikkoja on Suomessa 23 000, joista Pohjois-Pohjanmaalla 9 500. Käytön aikana yksi työpaikka työmaalla tarjoaa viisi – kuusi työpaikkaa muualla.

Kulkulupia työmaalla on myönnetty jo 3 300, joista suomalaisille 2 600. Hankkeessa on mukana 680 yritystä, joista suomalaisia 620. Toimihenkilöitä on tällä hetkellä 180, tämän vuoden lopussa 250 ja vuoden 2022 lopussa 600. Urakoitsijoita on 4 000 ihmistä ja rakentamisvaiheen aikana hankkeessa työllistettyjä on kaikkineen 20 000 henkilöä.

Tulevaisuus tuo pienet ydinvoimalat eli modulaariset yksiköt.