Olutta Tampereelta
Suomen Panimot, The Breweries of Finland-teos vuosilta 1756-1996, Beer Finland.com. Yhteystiedot Antti Räty, Hämeentie 81-82 A 22, 00550 Helsinki
EI LAILLISTA EIKÄ LAITONTA VÄKIJUOMAA; Viiva ruutuun N:o 1 ( vaalimainos menneisyydestä ).
Etelä-Suomen Sanomat, ESS 2.1.1969: 4,6 milj. keskiolutpulloa Lahdesta vuoden vaihtuessa.
Eduskunta hyväksyi keskiolutlain 137-33.
Olutlaki on hyväksytty. Kansainvälisen maitopäivän vietto eduskunnassa päättyy tähän ( Kari Suomalainen ).
Suomen olut- ja viinatehtaat vuonna 1907 olivat keskittyneet pääasiassa maamme eteläisiin osiin. Pohjoisessa kaiketi oltiin kaikkineen omavaraisia.
Aamulehti 6.4.1932 ( Kieltolain päättymistä seuraavana päivänä ): ”Vanhaan hyvään aikaan käytettiin varasto-olutta, koska se oli parasta. Nyt valmistamamme uusi 3,2 % II:n luokan
VARASTO-OLUT
on laadultaan voimakasta sekä hyvänmakuista kuin entisajan varasto-olut. Tilaukset toimitamme viipymättä.
Osakeyhtiö PYYNIKKI ”
Bryggeri A.F. (1851-1856 ) Värjärinkuja 2
+ Kauppias Adolf Fredrik Lindberg perusti vuonna 1851 kosken rantaan. Oluenpanijaksi hän palkkasi saksalaissyntyisen Christian Frederich Kottkampfin.
+ Kottkampf lähti vuonna 1853 omille teilleen.
+ Lindberg konkurssiin vuonna 1856
Bryggeri, C.F. Kottkampf ( 1853-1867 )
+ Kottkampf sai vuonna 1853 luvan portteri- ja etikkatehtaan perustamiseen Tampereelle. Paikka Mältinranta, alkoi vuonna 1854.
+ Kutsunimenä Kottkampfs Portterbryggeri, koska tuotannossa oli lähes yksinomaan portteria.
+ Kahdesta kolmeen työntekijää, loppu vuonna 1867.
Mustalahden Oluttehdas, Vanha Oluttehdas
(nyk. Paasikiventie 2 ), 1854-1904
+ Oluttehtaan perusti vuonna 1854 apteekkari Anders Wilhelm Tennberg.
Ensimmäiset oluet seuraavana vuonna.
+ Tennberg kuoli vuonna 1855; leski jatkoi; käytännössä poika Axel Fredrik
Tennberg, joka myi vuonna 1857 kruununvouti Johan Fredrik Lagerbladille.
+ Oluenpanijaksi saatiin Baijerista 3.9.1857 Suomeen saapunut panimomestari Jacob Friedrich Ludwig Sippel. Kymmenkunta työntekijää, valmistus vuonna 1860 reilu 100 000 litraa olutta ja 40 000 litraa muuta.
Sekä Baijerin että Ruotsin olutta.
+ Onkiniemi aloitti vuonna 1864. Mustalahti myytiin Sippelille ja kirjanpitäjä
Oskar Richard Schogsterille. Hinta oli 108.000 markkaa. Kauppa kävi nälkävuosina huonosti ja edessä oli vuonna 1868 konkurssi. Kiinteistö myytiin yliopistolle 52.000 markalla.
+ Baijerilaissyntyinen kauppias ja oluenpanija G.F. Rubmann tilalle.
Hän myi vuonna 1870 tehtaan toiselle saksalaissyntyiselle oluenpanijalle Johan Hilbingerille.
+ Hilbinger myi vuonna 1873 tehtaan oluenpanija Johan Andreas Eberleinille Jyväskylästä.
Hän antoi Hilbingerille täydet valtuudet Mustalahden tehtaan toiminnoista. Tuotannossa oli Baijerin- ja Ruotsin oluita sekä simaa.
+ Eberlein ajautui vuonna 1877 puukauppojen takia konkurssiin Jyväskylässä. Mustalahti myytiin jyväskyläläisille kauppiaille Kari Valtoselle ja Julius Johnssonille 150.000 markalla. Eberleinin Jyväskylän oluttehtaassa toiminut panimomestari Frans Josef Boesi siirtyi Tampereelle.
Hilbinger jatkoi 1879 lopulle ennen Ouluun siirtymistään; Koskenniskan oluttehtaaseen.
+ Kari Valtonen kuoli vuonna 1881.
+ Tampereen kaupunki vuonna 1891 halusi muuttaa Mustalahden tontin vuokrasopimuksen: Vuokra kohosi neljästä markasta 800 markkaan elokuuhun 1904 saakka.
+ Vuokrankorotus ajoi Johnssonin suunnittelemaan oluttehtaiden ostamista tai yhdistämistä.
Onkiniemen Oluttehdas,
Uusi Oluttehdas ( 1864-1909 )
+ Panimomestarin lisäksi tehtaalla oli vuonna 1880 työväkeä ennätysmäärä eli 20 henkeä ja 10 vuotta myöhemmin 14.
Tehdas oli välillä nimellä Axel Tennbergin Oluttehdas.
+ Leski Amanda Tennbergin avioiduttua vuonna 1887 viinatehtailija Konstantin Hakulinin kanssa jälleen nimeksi vakiintui Onkiniemen Oluttehdas.
+ Panimomestari Lönn kuoli toukokuussa vuonna 1888 oltuaan uskollisena panimomestarina yhtäjaksoisesti yli 23 vuotta. Hänen seuraajakseen tuli oluenpanija Emil Lindewall.
Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehdas
+ Santalahden Oluttehtaan uudet omistajat Alexander Koreneff ja Fabian Klingendahl sopivat vuonna 1880 Onkiniemen Oluttehtaan isännän Hakulinin kanssa yhteistyöstä.
Hakulin, joka valittiin liittouman ensimmäiseksi johtajaksi, haki senaatilta turhaan vahvistusta yhdistyneelle nimelle. Onkiniemi och Santalahti Aktie-Bryggeri i Tammerfors.
+ Koreneff ja Klingendahl ostivat koko Santalahden Oluttehtaan ja hakivat vahvistuksen nimelle Onkiniemi och Santalahti Aktie-Bryggeri; Onkiniemen ja Santalahden Osake-Oluttehdas. Tästä eteenpäin Santalahden oluenpanija Axel Iwar Wennerstrand hoiti kummankin tehtaan.
Santalahden Oluttehdas ( 1883-1914 )
+ Kauppias Carl Gustaf Blomberg Ylöjärveltä vuokrasi vuonna 1876 Pyhäjärven rannasta tontin oluttehtaalle. Hanke kariutui.
+ Uusi yritys vuonna 1883. Ensituote oli kalja. Blomberg rekisteröi vuonna 1884 yhtiön osakeyhtiöksi nimelle Santalahden Osake-Oluttehdas. Osakepääoma oli 100.000 markkaa. Samana keväänä markkinoille tuli jo Baijerin olutta, lager-olutta, portteria ja simaa.
+ Vuoden 1889 syyskuussa Blomberg myi tehtaan 100.000 markalla viipurilaiselle oluenpanijalle Alexander Koreneffille ja turkulaiselle kauppiaalle Fabian Klingendahlille.
Uusi Oluttehdas, F.V Gustafsson ( 1886-1914), Särkänniemi
+ Ruovetisen Vehkakosken sahan omistaja Frans Victor Gustafsson perusti vuonna 1868 Tampereelle oluttehtaan yhdessä ruotsalaissyntyisen oluenpanija Johan August Pehrssonin ja tamperelainen pankkiiri Hjalmar Grönblomin kanssa.
+ Gustafsson kuoli marraskuussa vuonna 1892 ja toimintaa jatkoi leski Amanda Gustafsson yhdessä Hjalmar Grönblomin kanssa. Gustafssonin kuoleman jälkeen tehdasta alettiin yleisesti kutsua Näsijärven Oluttehtaaksi.
Amanda Gustafsson myi vuonna 1894 tehtaan Grönblomille ja Rudolf Winterille. He olivat perustaneet hetkeä aiemmin Näsijärven Osakeoluttehdas- yhtiön, jolle tämä Uusi Oluttehdas myytiin.
Tammerfors Bryggeri Aktiebolag-
Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö
+ Perustettiin vuonna 1891 alustavasti.
Suomennoksena esiintyy myös muoto Tampereen Panimo Osakeyhtiö. Tarkoituksena oli yhdistää Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden oluttehtaat.
Tammerfors Bryggeri Aktiebolaget-Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö. Hankkeen puuhamies Julius Johnsson. Säännöt vahvistettiin vuonna 1893. Osakepääoma 1.000.000 markkaa. Tehtaat ostettiin 15.11.1893, siirto tammikuussa.
+ Kaupparekisteriin marraskuussa 1897. Vuosina 1894-1897 omistajana veroluetteloissa ”Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden Osake Oluttehtaan Osakeyhtiö”.
Työntekijöitä vuonna 1900 yht. 29.
Näsijärven Osakeoluttehdas-Näsijärvi Aktieölbryggeri Tampereella tuli 1.6.1903 voimaan kunnallinen kieltolaki. Se ajoi tehtaat
täydelliseen yhtenäistämiseen. Näsijärven Osakeoluttehdas osti kaikki Tampereen oluttehtaat. Nimekseen se sai tietysti Näsijärven Osakeoluttehdas-Näsijärvi Aktieölbryggeri. Yhtiön säännöt vahvistettiin loppuvuonna 1903.
+ Ostetuista tehtaista maksettiin seuraavasti: Osakeyhtiö Iso Oluttehdas
858.013 markkaa, Osakeyhtiö Pyynikki 851.116 markkaa ja Tampereen Juomatehdas Osakeyhtiö ( 3 tehdasta: Mustalahti, Santalahti ja Onkiniemi ) 844.359 markkaa. Pyynikin perustajista Julius Johnsson oli myynyt osakkeensa pankinjohtaja Hjalmar Grönblomille.
+ Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli odotetusti pankinjohtaja Hjalmar Grönblom.
Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta johtokunta muuttui seuraavien vuosien aikana, joskus jopa yhtiökokouksesta toiseen.
Uusi Oluttehdas liitettiin vuonna 1904 Näsijärven Osakeoluttehtaaseen.
Osakeyhtiö Pyynikki
+ Perustajat kauppaneuvos Julius Johnsson, rakennusmestari Arthur af Hällström, panimomestari Gösta Borg sekä kauppiaat Fredrik Pöllänen ja Karl Johan Lindeman.
+ Ensimmäinen tj panimomestari maisteri Gösta Borg ( oikealta nimeltään Karl Gustav Borg ). Johtokuntaan tuli seuraavina vuosina joitain muutoksia. Sinebrychoffin jälkeen Suomen toiseksi suurin oluttehdas.
+ Ensioluen mainitaan olleen ”kirkkaan näköistä sekä helposti juotavaa”. yöntekijöitä vuonna 1900 27 ja vuonna 1903 63.
Näsijärven Oluttehdas
- Näsijärvi Aktieölbryggeri ( Pyynikki )
+ panimomestari Gösta Borg muutti vuonna 1904 pois ja jatkajaksi Axel Iwar Wennerstrand.
+ 1907 eduskunnassa kieltolaista myönteinen äänestys. Se ei tosin astunut voimaan. Tästä seurasi hidas oluttehtaiden alasajo.
+ Veroja korotettiin seuraavina vuosina useaan otteeseen. Olut ei enää ollut hyvä busness
+ Sota-aikana oli de facto kieltolaki. 1916 jälkeen suurimmaksi osakkeenomistajaksi tuli kauppias Matti Kohonen. Lokakuussa 1918
osakepääoma laskettiin puoleen entisestä eli 800.000 markkaan. Kohonen palautti 1920 tehtaan nimeksi Oy Pyynikki Ab
+ Oluenpanijaksi tuli 1919 ruotsalaissyntyinen panimomestari Richard Olsson. Vuonna 1920 johtaja Kohonen kuoli, ja hänen paikalleen johtajaksi Olsson, joka siis hoiti myös tehtaan oluenpanot. Tämä oli tietysti raskas tehtävä ja kävi niin, että seuraavana vuonna Olsson kuoli.
+ Toimitusjohtajaksi apteekkari Volter Aschan. Panimomestariksi Värtsilän Oluttehtaan entinen omistaja ja oluenpanija Heinrich Georg Edelmann.
Oy Iso Oluttehdas
+ Yhtiön perustivat 1898 pankinjohtaja Hjalmar Grönblom, Alarik Wehlman, Hjalmar Sundwall, Alex Nordmann, Rudolf Winter ja Otto Haartman. Se osti panimomestari Bruno Martinin lähes valmiin oluttehtaan Tammelantorin kupeesta.
+ Ensimmäisten joukossa osakkeita oli ostamassa ”suuren määrän” P. Sinebrychoff Helsingistä.
+ Oy Iso Oluttehdas ( osakeyhtiönä ) lakkautettiin vuoden 1906 lopussa.
Tehdas toimi varastona ja pullottamona ym. vuoden 1916 joulukuulle, jonka jälkeen tontti ja rakennukset myytiin.
Oy Pyynikki
+ Yhtiön osake-enemmistön osti 1922 Sulo Toivo Valdemar Salmelin ( 1883-1930 )
+ Salmelin nosti osakepääoman 2. 400.000 markkaan ja uudisti yhtiön säännöt. Seuraavina vuosina uudistettiin tehdasta lähes joka osa-alueelta.
+ Panimomestariksi tuli 1923 Frithiof Viktor Lundgren, joka toimi tehtaalla vuoteen 1936. 1928 osakepääoma nostettiin 4 800. 000 markkaan ja otettiin nimeksi Oy Pyynikki.
+ Sulo Salmelin kuoli 1930 ja hänen jatkajaksi nousi leski Rosa Aleksandra Salmelin ( 1890-1965 ).
+ Rosa Salmelin jatkoi toimitusjohtajana vuoden 1934 maaliskuuhun, jolloin siirtyi Pyynikki-yhtymän johtajaksi.
+ Pyynikin oluttehtaan toimitusjohtajaksi valittiin Vilho Sivanne; 1939 saakka. Panimomestariksi tuli 1934 Uuno Ilmari Sivanne.
+ Pyynikki hankki omistukseensa vuonna 1937 Salon Oluttehdas OY:n
+ Pyynikki hankki omistukseensa vuonna 1941 Rauman Oluttehdas, Ad.Mandorf seur.-yhtiön
+ Pyynikki hankki omistukseensa 1942 Yhdys Oluttehdas-yhtiön ( Viipurin Olut Oy )
+ Pyynikki hankki omistukseensa 1949 Riihimäen Olut Oy:n ( Olut Oy )
+ Juhani Salmelin oli Oy Pyynikin viimeinen toimitusjohtaja. Hänen uransa päättyi vuonna 1985, kun tehdas myytiin Sinebrychoffille.
Nimeksi tuli Oy Sinebrychoff Ab Pyynikin panimo.
+ Sinebrychoffin toimitusjohta Kai Forssell ilmoitti 1991, että kannattava Pyynikin tehdas tullaan sulkemaan. Laman seurauksena siitä tuli totta seuraavana vuonna.
Referaatti: Jukka Sola
Kuvat: Timo Tulosmaa