C.W.Åkerlund ja Suomalainen Klubi

Suomenmielinen puolue syntyi Tampereella 1880-luvun alkuvuosina. Yksi merkki liberaalien ja suomenmielisten pesäerosta oli Aamulehden perustaminen vuoden 1881 lopulla. Samana vuonna suomenmieliset ottivat ensi kertaa osaa kunnallisvaaleihin kielikysymyksen merkeissä. Seuraavana vuonna perustettiin ensimmäinen suomenmielisten yhdistys, Tampereen Suomalainen Seura. Ruotsinmielisillä oli vuodesta 1885 oma Konversationiklubinsa sekä oma lehtensä. Tampereen suomenmieliset kävivät kielitaistelua koko maan etulinjassa.

Suomenmielisten toimintaa haittasi kuitenkin eripuraisuus. Tampereen Suomalainen Seura hajosi pian ja tilalle tulivat vuonna 1885 Suomalainen Sanomalehtiseura sekä nuorten seurusteluklubi, mutta hajaannus aiheutti pian niidenkin loppumisen. Ruotsinmieliset pärjäsivätkin edelleen paremmin kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka edustivat vähemmistöä. Vuoden 1887 valtiopäivämiesvaaleissa kuitenkin saatiin Tampereelta läpi kolme puhtaasti suomenmielistä edustajaa – Frans Sumelius, O. Vuorenheimo ja C. W. Åkerlund.

VAIKUTTAJANA TAMPEREEN SUOMALAISESSA KLUBISSA

Kun Tampereella kunnan luottamusmiehet olivat pääosin suomenmielisiä, mutta ruotsinkieliset olivat päätöksenteossa niskan päällä, haluttiin perustaa suomenmielisten seura. Perustettiin Tampereen Suomalainen Klubi 22.9.1891. Klubin ensimmäiseksi esimieheksi valittiin tohtori G. R. Idman ja varaesimieheksi kunnallisneuvos C. W. Åkerlund (kuva lähdekirjasta).

Klubin päätehtäväksi tuli suomenmielisten yhteistoiminta ennen muuta poliittisissa kysymyksissä. Klubi johtikin 1890-luvulla vahvasti Tampereen kunnallista elämää; puhutaan ”klubin loistoajasta”. Vuosina 1891-1905 Klubin 319 jäsenestä 69 oli valtuustoehdokkaana ja heistä 45 valittiin valtuustoon. Näistä seitsemän oli valtuutettuna koko tämän 15 vuoden ajan, yhtenä heistä Åkerlund.

Vuoden 1893 valtuustovaaleissa Klubin lista meni kirkkaasti läpi ja valtiopäivämiesvaaleissa meni läpi neljä Klubin ehdokasta. Tätä juhlittiin Klubilla ja toimittaja A. Tarjanne piti puheen, jossa hän kiitti kunnallisneuvos Åkerlundia, joka yksimielisesti ehdokkaaksi asetettuna kuitenkin oli pätevien syiden takia tahtonut jäädä valitsematta. Kiitossanat vahvistettiin hurraa-huudoilla.

C . W. Åkerlund toimi Tampereen Suomalaisen Klubin varaesimiehenä vuosina 1891-1896. Klubin jäsenenä hän jatkoi kuolemaansa asti vuoteen 1911.

Jo 1890-luvun alusta lähtien suomalaisen puolueen keskuudessa alkoivat ns. nuorsuomalaiset eriytyä omaksi ryhmäkseen. Tämä eriseuraisuus vaikutti myös Klubin toimintaan, ja kysymystä käsiteltiin usein sen kokouksissa. Vuoden 1900 syyskuussa Klubilla käytiin pitkä ja kiivas väittely, joka koski Uuden Suomettaren kannanottoa edellisen kesän hallinnollisten asetusten julkaisemiseen. Klubi päätti lausua lehden kannasta paheksumisensa ja lähettää sen ko. lehteen julkaistavaksi. Tähän mielenosoitukselliseen päätökseen panivat vastalauseensa Kaarlo Länkelä, E. S. Yrjö-Koskinen ja C. W. Åkerlund.

Kunnallisneuvos Åkerlundin nauttimasta arvostuksesta kertoo, että hän oli alun perin yksi Tampereen Suomalaisen Klubin asettamista ehdokkaista myös vuoden 1905 valtiopäivämiesvaaleihin, mutta hän kieltäytyi. Varaesimieskauden jälkeenkin Åkerlundin asiantuntemusta käytettiin monissa Klubin hankkeissa. Muun muassa hän oli jäsenenä Klubin vuonna 1897 perustamassa komiteassa, joka käsitteli liikkeiden verotusta. Samoin hän oli vuosien 1899 ja 1907 välillä useaan otteeseen jäsenenä Klubin talohanketta koskevissa komiteoissa. Vuonna 1899 päätettiin C. W. Åkerlundin aloitteesta erottaa Klubin varoista 3.000 markkaa pysyväksi rahastoksi omaa taloa varten. Sopimus osakehuoneistosta Osakeyhtiö Hämeen Pohjan talossa (kuva oikealla; lähdeteoksesta) tehtiin joulukuussa 1907 ja yhtenä allekirjoittajana oli Åkerlund. Uudet tilat saatiin käyttöön joulukuussa 1909. Kunnallisneuvos Åkerlundin kuoleman jälkeen Klubi osti vuonna 1912 myös hänen kuolinpesänsä osakkeet Hämeen Pohjan talosta.

KLUBILLA ALKUVUOSINA TIIVIIT YHTEYDET AAMULEHTEEN

Samat miehet, jotka v. 1881 J. V. Snellmanin 75-vuotispäivien innoittamina perustivat Tampereelle uuden suomenkielisen sanomalehden, kuuluivat myös Tampereen Suomalaisen Klubin perustajajäseniin. Juhlassa tamperelaisia edustivat Aamulehden ensimmäinen päätoimittaja E W. Jalander ja tehtailija Anton Wuorinen sekä kunnallisneuvos C.W. Åkerlund, joka vuodesta 1874 kaupungin valtuusmiehenä toiminut oli voimakkaasti mukana ajamassa suomenmielisten kieli- ja kansallisuuspolitiikan lujittamista.

Åkerlund oli edelleen Aamulehden johtokunnan jäsen, toimi valtuustossa v:een 1904 ja valittiin juuri Klubin perustamisvuonna suomalaisen puolueen edustajaksi valtiopäiville. Hänen lisäkseen Klubin perustajia olivat Aamulehden isännöitsijä, kauppias K.G. Lindberg, päätoimittaja Jalanderin pääkirjoitusten suomentaja, maisteri F. E. Jernberg ja lehden tuolloinen päätoimittaja K. Viljakainen, joka v. 1896 valittiin valtiopäivämieheksi. Heidän ohellaan Klubin perustajajäseniä olivat Aamulehden johtokuntaan 1880-1890 -luvuilla kuuluneista mm. maisteri O. R. Borg, tohtori G. R. Idman, rakennusmestari K. W. Helander ja rehtori H. M. J. Relander sekä kauppiaat Gustav Selin ja G. W. Osonen. Alkuvuosina Aamulehden seitsemästä toimittajasta kuusi kuului Klubiin. Sama lukumäärä oli jäsenenä myös vuonna 1990, mutta lehdessä heitä oli noin sata!

C. W. ÅKERLUND – LIIKEMIES, PANKKIMIES JA KUNNALLISVAIKUTTAJA

Tampereen Suomalaisen Klubin historiikin ensimmäisessä osassa esitellään elämäkerrallisia tietoja ansioituneista jäsenistä. Kunnallisneuvos Åkerlundista sanotaan siinä seuraavaa:

”Åkerlund, Carl Wilhelm, kunnallisneuvos, syntyi Helsingissä huhtikuun 12 p:nä 1840, tuli 13-vuotiaana puotiapulaiseksi Hämeenlinnaan, palveli sitten Helsingissä, Porissa ja Raumalla ja tuli 1866 Tampereelle L. J. Hammarenin palvelukseen. V. 1870 hän osti H:n tavaravarastot ja aloitti oman vähittäisliikkeen, jota harjoitti v:een 1886, ryhtyäkseen silloin Tampereen Säästöpankin rahastonhoitajan ja asiamiehen virkaan.

C. W. Åkerlundin nimi liittyy hyvin läheisesti viime vuosisadan viimeisen neljänneksen kunnalliseen historiaan Tampereella. Hän oli niitä miehiä, joitten tehtäväksi tuli uuden kunnallisen elämän luominen 1874 vuoden kunnallisasetuksen pohjalla, mikä työ oli tehtävä ilman lakimiesten, kirjallisuuden, sanomalehtien tai muualta saatujen esimerkkien tarjoamaa tukea. Tampereen kunnallisen elämän alkajille olivat vaikeudet erikoisen suuret senkin takia, että kaupungin kasvu oli näihin aikoihin ainoalaatuisen nopea ja että täällä puuttui sellaista useampain miespolvien aikana kehittynyttä porvaristoa, joka muissa kaupungeissa oli kunnallisen hallinnon palvelukseen käytettävissä. Tästä huolimatta päästiin Tampereen kunnallisen elämän järjestämisessä aivan erinomaiseen tulokseen ja ansio siitä tulee huomattavalta osalta C. W. Åkerlundille, joka alusta alkaen oli uutterimpia ja kyvykkäimpiä kunnallismiehiä. Hän kuului valtuustoon 1874-1904 ja oli tänä aikana m.m. useitten tärkeimpäin kunnallisten valiokuntain puheenjohtajana. Itseään säästämättä hän uhrasi aikansa ja kykynsä kunnan hyväksi, avoimin silmin seuraten maailman menoa lähellä ja kaukana.

Vaikka hän oli syntyisin ruotsinkielisestä kansanaineksesta, liittyi hän kansallismielisten riveihin ja oli heidän ensimmäisiä lipunkantajiaan Tampereella, m.m. Suomalaisen Klubin perustajia ja sen ensimmäinen varaesimies 1891-96. Hän oli luonteeltaan juro ja yksinäisyyteen taipuvainen, mutta jalomielinen ja lempeä. Julkista huomiota hän kammosi enemmän kuin mitään muuta maailmassa; kun hänelle v. 1890 annettiin kunnallisneuvoksen arvonimi, harmitti se häntä siinä määrin, että hän suoritti siitä johtuvan lunastuksen vasta sitten kuin ulosmittauksella uhattiin. Viimeisenä tahtonaan hän myös lausui, ettei hänestä saanut sanomalehdissä muistosanoja kirjoittaa eikä hänen haudalleen laskea seppeleitä.

C. W. Åkerlund kuoli kesäkuun 19 p:nä 1911. Jälkisäädöksessään hän lahjoitti omaisuutensa, noin 650.000 mk, sivistyksellisiin ja hyväntekeväisyystarkoituksiin.”

Omistamansa kahdeksan prosenttia Aamulehteä julkaisevan Tampereen Kirjapaino -osakeyhtiön osakkeista kunnallisneuvos Åkerlund jätti yhtiölle, jotta niiden tuotto käytettäisiin yhtiön henkilökunnan hyväksi sairaus- ja elatusavuksi tai avustuksena opintoihin. Hän osoitti toiminnassaan erityistä mielenkiintoa suomenkielisen lehdistön ja vapaan tiedonvälityksen kehittämiseen. Hän oli sekä Aamulehden että Suomalaisen Klubin perustajia ja keskeinen vaikuttaja näiden molempien ensi vuosikymmenien hallinnossa. Suomalainen Klubi voi olla ylpeä saadessaan pitää hänen muotokuvaansa juhlasalinsa, Marskin Salin, seinälle.

Kunnallisneuvos C. W. Åkerlundin säätiö luovutti 6.3.2008 Åkerlundin muotokuvan sijoitettavaksi Tampereen Suomalaisen Klubin juhlasalin, Marskin Salin, seinälle muiden klubille tärkeiden merkkihenkilöiden kuvien seuraan. Muotokuvan luovuttivat säätiön puheenjohtaja Erkki Solja (keskellä) ja toiminnanjohtaja Juha Ruotsalainen (vasemmalla). Muotokuvan otti vastaan klubin johtokunnan puheenjohtaja Matti Hokkanen. Kuvat: Markku Rauhalahti.

Teksti: Markku Rauhalahti

Lähteet: Sinisalo, Uuno 1932. Tampereen Suomalainen Klubi 1891-1931, 40-vuotiskertomus; Tampereen Suomalainen Klubi. Halme, Laila 1991. Muuriankkuri 1931-1991. Tampereen Suomalainen Klubi